Haluan mun pienen rakkaani vain takaisin, edes sen verran että voin kertoa kuinka paljon häntä rakastan, halata viimeisen kerran ja toivottaa hyvää matkaa. Koin Iidan kanssa niin paljon, kun kerran 5 vuotta hänen ystävänään olen ollut. On riidelty, miehistä paskaa puhuttu, itketty toistemme olkapäille ja löydetty yhdessä uusia ystäviä.
En tiedä enään mitä sanoa. Mitä tuntea. Kaikki on nyt aivan sekaisin ja olen ollut shokissa vain. En ole ikinä menettäny läheistä ja nyt pelkään kaikkien puolesta. Suunnitelmat menevät uusiksi. Iida toivoi täyttävänsä 18 pian että pääsisi kanssamme baariin.. Minäkin odotin sitä :(
Onneksi Iida nukkui pois oman perheensä kanssa. Hän sai nukahtaa tietäessään että kaikkein läheisimmät ovat hänen vieressään. Nyt hänen on parempi olla. Minun läheiseni, ystävät ja perhe, ovat tukenani onneksi. Heidän avullaan voin surun käydä ja muistella Iidan parhaita puolia.
Tahdon vain Iidan muistavan että tänne maankamaralle jäi monta häntä rakastavaa ihmistä. Me kaikki vain tahdomme että hänellä on hyvä olla ja toivotamme monet hänelle hyvää matkaa.
"Nyt olet vapaa ja mukana tuulen
saat kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olet kimallus tähden, olet pilven lento,
olet kasteisen aamun pisara hento.
Et ole poissa vaan luoksemme saavut
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotat meille hyvää yötä"
Odotat minua hymyssä suin siellä ja kysyt mikä minulla kesti. Rakastan sinua ja olet ikuisesti sydämessäni.
Lepää rauhassa rakas enkelini <3
