Koska mulla on se kirottu kaipaus
Ja mulla on niin kamalan ikävä sua
Se muutti mulle se kirottu kaipaus
Koska mulla on se pelko ja aavistus
Etten unohda sua ollenkaan
Miksi joskus ehkä vuorille muuttaisin
Koska unohtaa siellä tahtoisin
Mut kai mä siltikin joskus sua miettisin
Ja miksi istun öisten siltojen kansilla
Ja siellä muistelen kuinka kuutamolla
Me haaveiltiin ja niitä valoja vannottiin