IRC-Galleria

Meni eilinen työpäivä hukkaan. Menetin kaikki voimani lavuaariin ja vessanpönttöön, kurkkuni on vieläkin kipeä mahanesteiden puklaamisista, puhumattakaan alakerran rännistä.. Mistä lie tuli ikävä vatsatauti. Mieluummin olisin töissä kasannut heinäpaaleja viiden rekallisen verran. Jos olisi moinen homma ollut tehtävissä.

Joskus herää johonkin joka mielessä on kuitenkin aina elänyt. Katsoin Pellonpäädokumentin ja hätkähdin että miten olen saattanut unohdella Suomen parhaan näyttelijän noin usein.. no sen nyt tekee hevoset ja kaikki tämä oma haihattelu.. mutta siis Pellonpää-yhteisöön kipikipipikimmiten.

Olen syönyt ja katsonut rainan " Crank". Se oli ihan huvittava, muuten tämä päivä on ollut helkkarin tylsä, mietin jos tästä raapaisisin himaan kun krapulaiset eivät saa mitään aikaiseksi ja ei huvita seurata asioita joita ei edes tapahdu.

Eilen enoskan viiskymppisissä. En uskaltanut oikein koskea alkoholiin.

Musiikkipainotteiset juhlat joissa vedettiin omia piisejä ja perus Neilyoung-Eagles-Dylan-osastoa. Tutustuin myös uuteen musiikkitulokkaaseen jolle enoska on taustalla mm piisien värkkäämisessä. Hienoääninen nainen, toivottavasti saa ääntänsä kuuluviin.

Järvenpään puistoblues taitaa olla nielaissut puoliskon. Puhelimeen ei saa yhteyttä, mutta kaipa tuo itsestään ja tavaroistaan pitää sen verta huolen. Takuuta ei tosin ole, viimeisimmät kuulohavainnot olivat jo erittäin epämääräisiä ja viimeinen himmeä viesti kuului " Mie oon tokalla tasolla". Montahan tasoa mahtaa olla jäljellä?? Johnny Winter olisi kyllä ollut mulle ihan näkemisen arvoinen artisti ja varmaan moni muukin, olisin sentään osannut nauttia kuulemastani ilman lobotoomista olotilaa.

Mutta paskanmarjat, täällä makselen laskuja, tilasin musiikkia ja kissanruokaa ja lähden kotiin soittelemaan itse bluussia.

Perjantaina normaalisti töitä, mitä nyt pulju suht aikaiseen kiinni.

Noin neljässä tunnissa join itseni siihen kuntoon että laattailin pitkin aamua ja päässä oli helvetillinen kumina.

Lähipiiriläinen koitti sytyttää kokkoa mukamas lähelle vesirajaa, silkka tragedia siitäkin olisi tullut jos kyseinen henkilö olisi saanut edes viisi minuuttia puuhastella itsekseen muiden huomaamatta. Olisi perskarvat palaneet ja tienoo kulotettu.

Nyt alan tuntemaan itseni kutakuinkin palautuneeksi nolosta juopottelusprintistä. Miten lähtikin käpälistä noin.. kontrollointi ei ole minulle suinkaan mikään tavoiteltava hyve, mutta tolkuton toimintakyvyttömyys on juttu erikseen.

Toisaalta lärveissä en tee tarpeitani pöksyihini, en ole väkivaltainen enkä juurikaan paha suustanikaan joten tarpeeksi kontrollia on. Ja " Some people are alive just because it´s illegal to kill them" ( kielioppiviat muistin piikkiin) .

Enkä minä olisi paatuneena ravi-ihmisenä rahaa haaskannutkaan siihen kun kaikenmaailman rikkaat koneillaan hyppivät..

Mutta mutta.. köyhän itkua : pari tuntia hujahti nopeasti kun seurasin ratsukoiden verryttelyjä. Siinähän sitä melkein tuntuu olevan paljon enemmän tsiigaamista. Hevosia voi verrata helposti siinä keskenään ja seurata mikä alkaa syttyä kun saa loikata parikin kertaa isomman esteen. Oikeasti kuumaa konia en nähnyt sen parituntisen aikana, muutamalla oli vähän jalka kevyessä, silmä paloi ja häntä viuhui. Yksi tumpuloi alastulon ja näytti jo että loukkasiko kinttunsa. Toinen hevonen pysähtyi katsomaan että mikä siinä esteessä on, päätti hypätä ja teki senkin hyvin laiskasti puksauttaen ryntäillään koko puomin mennessään.

Hevoset tuntuivat monella olevan hyviä, jopa parempia ja ammattimaisemmin suoriutuvien näköisiä kuin ratsastajansa. Helppo arvostella tietysti ulkopuolisena, mutta siltähän se minun silmääni näytti. Itse keikahtaisin alas moisessa loikassa..

Muutama hevonen oli mielestäni vähän puolikuntoisen näköisiä, jopa vähän liian lihavia kilpahevosiksi. Ei siellä viimeisillä esteillä taatusti lieväkään heinämaha auta hevosta yhtään.. muutenkin koko laji käy jaloille niin kovin. Suurin osa oli hyvännäköisiä, treenattuja ja puunattuja hevosia, kyllä niitä ravipuolen persoonakin mielellään katselee.

Hirvittävän väsymyksen pohjalta tapahtuma on siis koettu.. Ensin työpäivä alkoi viideltä ja sieltä suht koht aikataulutettuna matkalle.

Thin Lizzy oli ihan ookoo, soundit oli tosin vähän puuroa.

Deep Purple oli sekin ihan ookoo, muusikot hyviä ja Gillanin Ääni kai toimi vielä kohtuullisen hyvin. Soittivat vähän uusia juttuja ja väliin oli soittajien omat systeemit. Vanhat Purplet potki hyvin vaikka eipä ole valitettavasti vertailukohteiksi jotain 70-luvun alun vetoja.