Sisko, joskus näen kuinka itket, itket sisimpääsi, peität sen, että sinuun sattuu.
Sisko, minun silmissäni olet heiveröinen, niin pieni, että maailman tuulet puhaltavat sinut kumoon.
Haluaisin olla sinun muurisi, tuulensuojasi, mutten voi, eivät minunkaan siipeni niin pitkälle kanna.
Sisko, et ehkä koskaan näe, niin kuin minä sinut näen.
Et näe, kuinka kaunis olet puutteinesikin. Kauniimpi kuin
minä olen koskaan ollut tai tulen olemaankaan.
Sisko, huomaatko, miten sanat ovat vajaavaisia kuvaamaan rakkautta, sellaista rakkautta, jota minä sinua kohtaan tunnen?
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥