siinä kukkani oli kuihtumaan päin.
Murheellisna katsoin sitä:
mitä voisin tehdä, mitä?
Kukalleni juttelin,
se kuihtui, kuihtui vain.
Sen punaan hiljaa puhalsin,
nyt jotain aikaan sain!
Tuo kukka pieni, punainen
taas kauneutensa loi.
Se lehtensä avas varoen,
jo parantui se, oi.
Mä onnestani hymyilin,
nyt aiheen riemuun sain!
Mut sitten pian heräsin,
se unta oli vain.
-Pivi McCartney-