IRC-Galleria

AURATTI - yleistä

Universumissa ei ole mitään "yliluonnollista" paitsi meidän rajoittunut ymmärryksemme Luonnosta. Se mitä luulemme tietävämme Maapallosta on nyt vain pieni tippanen Tiedon Valtamerestä.

Kaukaisessa menneisyydessä’ ihmiset ihailivat asioita, joita eivät voineet ymmärtää ja kutsuivat niitä näin ollen “ihmeiksi”. Kauan sitten, ihmiset pystyivät näkemään auraja. Korkealle kehittyneet henkiset ihmiset, kuten Buddha, Jeesus ja heidän opetuslapsensa maalattiin (ja maalataan yhä) pään ympärillä olevan kultaisen halon kanssa, koska jotkut taidemaalarit pystyivät näkemään heidän auransa. Australiasta, West Kimberleys´tä voit löytää tuhansia vuosia vanhoja luolamaalauksia, jotka esittävät henkilöitä, joiden pään ympärille on piirretty kultainen halo.

Luonto on antanut meille kaiken sen taidon, jota tarvitaan aurojen näkemiseen. Tarvitaan vain tieto siitä kuinka yhdistät aistisi saadaksesi auran näkyviin. Jos päätät, ettet edes yritä nähdä auraa, et koskaan tule näkemään niitä. Toisaalta, jos taas näet itse jotain, sinun ei tarvitse enää tyytyä uskomaan toisten sanomisiin. Sinä TIEDÄT. Ja voit käyttää tätä tietoa uuden oppimiseen ja tietojesi kartuttamiseen.

Monet suuret henkilöt historian saatossa ovat valittaneet miten “meillä on silmät ja silti emme näe”. Kohta ymmärrät, mitä he tarkoittivat tällä.



Jokainen, aivan jokainen, pystyy näkemään auroja jollain tapaa. Haluankin näyttää kaikille, mihin heidän silmänsä oikein kykenevät. Kun melkein kaikki (lapset mukaan lukien) näkevät samanlaisia asioita, haluankin ajatella tätä osana Luontoa ja sanoa, että se ansaitsee huomiomme.



Mikä on aura?


Kaikki Universumissa näyttää olevan vain värähtelyä. Jokainen atomi, atomin osa, elektroni, jokainen elementaalin partikkeli, jopa ajatuksemme ja tietoisuutemme ovat vain värähtelyjä. Siispä voimme määritellä auran olevan jonkin kohteen elektro-fotoninen värähtelyvastaus ulkoiseen ärsykkeeseen (kuten esimerkiksi kohdetta ympäröivä valo) . Tämän tiedon perusteella voimme treenata Itsemme näkemään auroja.

Auran tärkein ominaisuus on, että se pitää sisällään tietoa kohteesta, josta se säteilee. Se muuttuu koko ajan elävien kohteiden ympärillä, joskus hyvinkin nopeasti (esim. tunteiden vaikutuksesta). Vastaavasti elottomien kohteiden ympärillä aura pysyy vakaana, mutta näytämme pystyvän muuttamaan sitä tietoisesti. Yllä olevia tietoja ovat tutkineet venäläiset tutkijat, jotka ovat käyttäneet kirlian-kuvausmenetelmää osana aurojen tutkintaa viimeiset 50 vuotta.

Ihmisen aura koostuu pääasiassa elektromagneettisesta (EM) säteilystä, joka kattaa myös mikroaallot, infrapunan ja UV-valon. Alemman tason miksoaallot ja infrapunan spektrit (kuten ruumiin lämmön valo) näyttävät olevan yhteyksissä ruumiimme alemman tason toimintoihin (esim. DNA-rakenne, verenkierto jne) kun taas korkeampi taso (UV) on enemmän yhteydessä tietoisiin toimintoihimme kuten ajatteluun, luovuuteen, aikomuksiin, huumorintajuun ja tunteisiin. Tämä UV-osa on kaikkein laajin ja tärkein ja tämän me näemme paljain silmin.


Auran tarkoitus

Aura on Todellisen Luontomme heijaste, joka kulkee aina mukanamme. Todellinen Luontomme on se, joka ei välitä yhteiskunnan normeista, opetuksista, päättäjien päätöksistä, materiasta, stereotypiosta tai tavoista. Todellinen Luontomme on Minä Itse, Sielumme. Se on täysin tietoinen, täysin luonnollinen ja spontaani. Jotkut ihmiset ovat niin sidoksissa ulkoisiin tapoihin, opittuihin asioihin ja säännöksiin etteivät he välttämättä koskaan opikaan tässä elämässään tietämään, keitä he Oikeasti ovat.
Ainoa tapa saada paras kuva ihmisen persoonasta näyttääkin olevan heidän aurojensa katsominen, koska aura näyttää heidän Todellisen Luontonsa, kaikkien opittujen uskomusten, säädösten ja tapojen takaa.

Yleisesti, mitä värikkäämpi, selkeämpi ja kirkkaampi aura, sen paremmin ja enemmän henkistynyt tuo henkilö on. Myöskin, mitä enemmän energiaa/voimaa aura sisältää, sen terveempi ja tasapainoisempi tuo henkilö on.

Auramme ympäröi koko kehoamme, mutta aurojen edustamat värit heijastuvat vain pään alueelle. (Pään ympärillä eniten oleva aura = ajattelija, ylävartalon ympärillä eniten oleva aura = käsillään tekijä - AthaMaarit huom- )

Yleensä ihmisellä on aurassaan yksi tai kaksi pääväriä ja nämä värit ovat yleensä heidän lempivärejänsä. Päävärien lisäksi aura heijastaa ajatusten, tunteiden ja halujen värejä, jotka ilmaantuvat hetkeksi auraan ”pilvinä” tai ”salamoina”, yleensä kauemmas päästä. Esimerkiksi oranssi välähdys aurassa kertoo voiman ja hallinnan ajatuksista tai toiveista. Nopeasti välähtelevät värit kertovat vilkkaasta ajattelusta.

Miksi auroja tulisi edes nähdä?
Värit ja auran tiheys, varsinkin pään ympärillä, kertovat tärkeitä asioita henkilöstä. Kun katsot jonkun auraa pystyt näkemään tuon henkilön ajatukset ennen kuin hän sanoo niitä sinulle ääneen. Jos he eivät tarkoita sanomisiaan, näet valheen aurasta joka kerta. Kukaan ei pysty valehtelemaan sinulle ilman, ettet itse huomaisi sitä. Auraa ei voi teeskennellä. Se näyttää Todellisen Luontomme ja aikeemme kaikille.

Aura on myös henkinen allekirjoitus. Kun näet henkilön, jolla on kirkas, selkeä aura, voit olla täysin varma, että hän on mukava ja henkisesti edistynyt henkilö, olipa hän itse siitä tietoinen tai ei. Jos taas näet henkilön, jolla on harmaa tai tumma aura, voit olla melkein varma, ett tuolla henkilöllä on hämäriä tai epäselviä aikomuksia riippumatta siitä kuinka vaikuttavalta, elegantilta, edustavalta, komealta tai hyvin pukeutuneelta hän ulkoisesti näyttäisikään.


On erityisen tärkeää tarkastaa aina henkisen tai uskonnollisen johtajan aura, olipa hän “henkinen opettaja”, “mestari” tai “guru”. Näillä henkilöillä tulisi olla selkeästi erottuva kullankeltainen halo päänsä ympärillä. Jos näin ei ole, pärjäät paljon paremmin ilman heidän opetuksiaan. On vaarallista liittyä henkiseen tai uskonnolliseen ryhmään, jota johtavat huonoauraiset henkilöt, koska he vaarantavat tietoisuutesi. Missä tämä vaara sitten piilee? Saattaa olla, että tulet tarvitsemaan elämässäsi jotain tietoa mutta kun kurkotat pääsi sisään, et löydäkään sieltä mitään hyödyllistä, koska olet keskittynyt liikaa rituaalien ja muiden ihmisten seuraamiseen. Yleensä nimittäin tällaisilla johtajilla, myös poliittisilla, on vain kaksi asiaa mielessään: raha ja valta yli muiden Ja sinä todellakin VOIT nähdä nuo heidän aurastaan. Ajattele, miten paljon Maapallo ja elo täällä muuttuisivat, jos ihmiset näkisivät johtajiensa aurat ja alkaisivat valita heitä aurojen perusteella!

Aurasta voidaan nähdä myös eri sairauksia ja ruumiin toiminnan häiriöitä kauan ennen kuin ne ilmenevät fyysisinä. Tietoisella aurasi hallinnalla voit myös parantaa itseäsi. Kuitenkaan parantaminen ei ole mitään verrattuna siihen, mitä aurojen näkeminen ja lukeminen tekee tietoisuudellemme, henkiselle kehityksellemme ja Luonnon tiedoillemme.

Jokaisella on oma aura, mutta suurimmalla osalla ihmisistä Maassa on HYVIN heikko ja samea aura. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että he ovat keskittyneet koko elämänsä ajan materialistisuuteen ja tietoisuuden kehityksen sammuttamiseen, pelkoihin, kateuteen, mustasukkaisuuteen ja muihin vastaaviin tunteisiin. Tuollaiset asiat heikentävät Todellista Luontoa ja näin ollen aurakin näyttää kuihtuvan.

Kun opit näkemään auroja valmistaudu siihen, että sinulta tullaan kysymään “voitko kertoa minulle mikä ja millainen aurani on?” Pohdi tarkkaan mitä teet, jos et näekään auraa tai näet jotain sellaista, josta et halua puhua. Itse olen aina vastannut tällaisessa tilanteessa, että “miksipä et itsekin opettelisi näkemään auroja?” ja tämä onkin yksi syy siihen, miksi opetan auran katsomista toisille.

Kun ihmiset hoksaavat, että aura on nähtävissä ja todella monet näkevät niitä, he alkavat tarkkailla ajatuksiaan ja yrittävät nähdä ja kehittää omaa auraansa. Tämän tuloksena heistä tulee parempia ja viisaampia ja he oppivat näkemään toisten ihmisten aikeet. Varmastikin koko maailmasta tulisi paljon parempi paikka, jos kaikki osaisivat nähdä ja lukea auroja.


Lapset ja aura
Pienet lapset (aina 5. ikävuoteen asti) näkevät auran luonnostaan. Sylivauvat katsovatkin yleensä edessä olevan henkilön YLI. Jos he eivät pidä näkemästään aurasta tai huomaavat, että se on paljon erilaisempi kuin vanhempien aurat, lapsi alkaa itkeä siitä huolimatta, miten kiltti, mukava ja hymyileväinen vieras yrittää olla.

Lapsilla on yleensä aikuisia voimakkaampi ja selkeämi aura, sillä aikuiset ovat yleensä keskittyneet kokonaan materialistiseen maailmaan ja hylänneet Luonnon seuraamisen. Kun opetin 12-vuotiasta poikaani näkemään auroja hän kertoi lapsena nähneensä niitä jatkuvasti, mutta koska kukaan ei kiinnittänyt asiaan huomiota poikani ajatteli, etteivät aurat ole tärkeitä ja ehkäpä hänen silmissään on vain jotain vikaa. Hyvin tyypillinen tapaus. Minun mielestäni lasten pitäisi opetella jo kerhossa ja ala-asteella näkemään auroja ja olemaan koskaan hukkaamatta tätä luonnollista kykyä.

Tällä videolla Joe Marshalla opettaa tavan, jolla voit rauhoittaa mielesi. Mahtava meditaatiotekniikka, jonka avulla voi myös oppia näkemään auroja.

en saanu videoo tähän näkyville kattokaa täältä!! http://video.google.com/videoplay?docid=4100471449821338704#

Darryl Anka on yli 20-vuotta kanavointia harrastanut henkilö. Kaikki alkoi, kun Darryl kohtasi kaksi kertaa samalla viikolla muutaman muun henkilön kanssa kolmionmuotoisen Ufon vuonna 1973. Tästä lähti Darrylin kiinnostus mm. ufo-ilmiötä kohtaan ja hän alkoi tutkimaan ufokirjallisuutta ja muuta paranormaalia. Myöhemin Darryl kiinnostui mm. kanavoinnista ja kymmenen vuoden päästä ufokohtaamisesta hän meni kanavointitilaisuuteen, jossa opetettiin myös meditointia ja kanavointia. Kesken meditoinnin Darryl sai telepaattisen viestin olennolta, joka kutsui itseään nimellä “Bashar“. Hän sai tietää, että ufo jonka hän näki oli alus. Darrylin päähän tuli myös muisto sopimuksesta, jonka hän oli tehnyt. Sopimukseen kuului kanavointi ja tiedon tuominen. Darryl epäili aluksi, että kyseessä saattoi olla hallusinaatio tai meditoinnin sivuvaikutus, mutta päätti jatkaa ja antaa olennon puhua kauttaan. Hän päätti, että vaikka kyseessä olisi hänen alitajuntansa, niin hän jatkaisi silti, sillä kanavoinnin kautta saatu tieto voisi auttaa ihmisiä tekemään elämässään rakentavia ja positiivisia muutoksia. Darryl Anka on nyt kanavoinut useissa maissa ja kaupungeissa jo vuodesta 1983 asti.

Kun telepaattinen viesti ensimmäisenä tuli Darrylin päähän nimi Bashar tuli sen mukana. Aluksi hän oletti, että se on olennon nimi, mutta myöhemmin tuli ilmi, että heidän sivilisaationsa/yhteiskuntansa ei käytä nimiä, koska he kaikki ovat telepaattisia. Nimi tuli siis sen takia, että meidän olisi parempi/helpompi kutsua/tuntea tuo olento jollain nimellä ja siksi Bashar valittiin.

Bashar on arabiaa ja valittiin luultavasti Darrylin sukujuurien takia (puoliksi Arabialainen), vaikka hän ei puhu arabiaa. Darrylillä ei ollut mitään tietoa mitä tuo sana tarkoitti, kunnes joku arabiaa ymmärtävä kertoi sen tarkoittavan “sanan saattajaa” tai tarkemmin “hyvien uutisten tuojaa”. Nimi kuvaa siis hyvin sitä mitä Bashar tekee.

Darryl tekee yleensä selväksi, että kenenkään ei tarvitse uskoa, että Bashar on telepaattinen olento, joka puhuu hänen kauttaan kanavoinnin avulla. Hän sanookin, että hän ei voi mitenkään todistaa kontaktin olevan aito. Tärkein asia on kuitenkin tieto, joka on auttanut ja auttaa useita ihmisiä mukaan lukien Darrylia itseään.

Tieto on vastannut moniin polttaviin kysymyksiin selvyydellä ja mielihyvällä, laajentanut Darrylin luovuutta, inspiroinut ja ohjannut useita muuttamaan heidän elämäänsä parempaan suuntaan ja tuonut ymmärrystä konsepteihin, joita hän ei ole koskaan ajatellut mahdolliseksi. Darryl on ikuisesti kiitollinen lahjastaan olkoon lähde mikä tahansa. Hänen toiveensa onkin, että tieto laajentaa sieluasi, lisää tietoisuuttasi elämästä ja sinun potentiaalistasi, inspiroi ja auttaa sinua seuraamaan suurinta iloasi, kuten Bashar niin usein neuvoo.

Bashar on maapallon ulkopuolinen olento, joka on puhunut yli 20 vuotta Darrylin kautta tuoden uutta tietoa siitä miten universumi toimii ja miten jokainen henkilö luo oman todellisuutensa.

Bashar on käsitellyt mm. näitä aiheita:

- Laajentunut luovuus ja ilo
- Henkinen ja tunteellinen selvyys
- Parantunut terveydentila
- Rakkaussuhteet
- Parempi psyykkinen taito
- Suurempi itsensä rakastaminen ja itsensä hyväksyminen
- Parempi itsensä tuntemus
- Universumin historia
- Avaruusolennot ja ufot
- Viljapeltokuviot
- Telepaattisuus
- Henkinen ylösnousemus
- Parantamistekniikat
- Kuolemanjälkeinen elämä
- Tulevaisuuden teknologia
- Pyhä geometria (Sacred Geometry)

Voidaan sanoa, että normaali käsitys kokemiseen liittyy vain fyysiseen maailmankuvaamme. Jos koemme jotain unessa niin sanomme, että ei se ollut totta, se oli vaan unta. Todellisuudessa nämä kokemukset mitä saat unessa tai esimerkiksi meditaation, joogan ym. aikana ovat yhtä päteviä kuin fyysisesti hereillä ollessasi. Kaikilla näillä kokemuksilla on yhteistä se, että ne peilaavat meidän sisimpäämme. Jos esimerkiksi tuntuu, että mikään ei onnistu fyysisessä niin kannattaa pohtia, että uskotko edes että kaikki voisi olla hyvin? Jos taas näet esimerkiksi jatkuvia painajaisia jostain, mieti miksi sisimmässäsi oikein pelkäät tätä asiaa. Kaiva ja ymmärrä. Mikä siis ikinä saa sinut tuntemaan mitään mitä et halua tuntea, niin mieti mitä pelkäät tai mihin minun pitää oikein uskoa, että haluan tälläisen tunteen. Heti, kun tajuat jotain tai pääset eroon jostain pelosta tai uskomuksesta mitä et halua, voit kokea todellisuuden uudestaan parempana ja katsoa mitä seuraavaksi haluaisit muuttaa siinä.

Kaikki nämä kokemukset saavat alkunsa “yhdistyneestä tietoisuus kentästä” (Unified Concious Field), josta ne kulkeutuvat erilaisten linssien kautta meidän kokemuksiksemme. Kaikki tieto ja tietoisuus onkin helposti luettavissa tästä kentästä, mutta ongelmaksemme tulevat linssit, jotka vääristävät alkuperäisestä UCF:stä tullutta signaalia niin, että viestin todellinen luonne muuttuu meille sopivaksi.

Ensimmäinen linssi - mieli

Ensimmäisenä linssinä on meidän mieli. Kaikki kokemukset menevät tämän linssin läpi ennenkuin ymmärrämme itse kokemuksen. Näin ollen kokemus on lokeroitu jo johonkin kategoriaan, ennenkuin edes koemme sen. Oletetaan esimerkiksi, että joku sanoo sinulle jotain pahasti, miten reagoit? Voit reagoida kostamalla ja sanoa jotain pahaa takaisin tai voit ajatella, että sinulla on hyvä itsetunto ja olet kun et olisi kuullutkaan. Joka tapauksessa otat siitä vähän itseesi ja sinulle tulee paha mieli, jolloin taas se vaikuttaa siihen miten koet todellisuuttasi. Kysymys kuuluukin, että miksi et voisi sitten reagoida siihen positiivisesti? Et voi reagoida positiivisesti, koska olet kehittänyt itsellesi jonkinlaisen uskomuksen esimerkiksi, että jos joku sanoo pahasti minusta niin minussa täytyy olla jotain vialla. Pelkäänkö, että minua ei hyväksytä ja jään yksin? Ainoa ongelmasi on siis jälleen tämä uskomus tai pelko. Ilman sitä kyseisessä tapahtumassa voisit vaan saada lisää positiivisuutta ja heijastaa siitä itsellesi entistä paremman todellisuuden.

Miten siis pääsen eroon uskomuksista ja peloista mitä en halua?

Yksinkertainen tapa on vaan tajuta, että et ole sama ihminen kuin sekunti sitten ja näin ollen sinulla ei ole ikinä ollutkaan noita uskomuksia tai pelkoja. Tämä vaan tuntuu olevan meille ihmisille liian vaikeaa.

Se toinen tapa on viettää aikaa yksin tekemättä mitään ja vaan miettiä, että miksi oikein uskon tähän ja tähän? Sit kun saat syyn miksi niin voit kysyä uudestaan et miksi sitten tähän? Tätä kun jatkaa niin pääsee lopulta siihen perususkomukseen tai useamminkin pelkoon, minkä käsitteleminen ja selvittäminen sitten parantaa sinun niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia. Saattaa olla ettet ollut edes tietoinen pelostasi, mutta nyt kun olet voit hoitaa sen pois. Monella on myös pelko kaivaa näitä asioita ja jos tämä menetelmä ei toimi siihen niin tarvii jo ammattiapua.

vetovoimanlaki

Tällä vetovoimalla ei tarkoiteta fysikaallista veto- tai painovoimaa vaan kaikkea kattavaa vetovoimaa. Tämä laki yksinkertaisesti kuuluu, että sitä mitä annat pois sitä saat myös takaisin tai tässä meidän tapauksessa se miten tunnet niin sitä sinä tulet myös kokemaan. Eli jos tunnet, että olet köyhä niin et tule rikastumaan tai jos tunnet että sinulla nyt vaan aina on huono onni elämässä niin sitä sinulle on luvassa lisääkin.

Noidankehän tästä tekee se, että kun sinulle tapahtuu jotain negatiivista, tunnet sisälläsi sen negattivisuuden ja se taas aiheuttaa sinulle vaan lisää negatiivisia tapahtumia, kunnes osaat päästää siitä tunteesta irti. Tämä on se syy, miksi yritän auttaa teitä kaivamaan ne pelot ja typerät uskomukset sieltä mielestänne pois. Ajatelkaa, kuinka mahtava tuo “noidankehä” sitten on, kun olette vapaa peloistanne ja täynnä tunteita, mitä haluatte kokea elämässänne seuraavaksi.

Yksinkertainen elämänohje kuuluukin, että kuvittele, mitä tällä hetkellä haluat kaikista eniten ja tunne kuin sinulla olisi jo se. Jos haluat, että kyseinen halu manifestoituu elämääsi nopeammin, ota askelia siihen suuntaan eli tee minkä pystyt sen asian eteen. Itselläni kesti pari kolme kuukautta sitten noin viikko ennenkuin se mitä halusin kävi toteen, mutta nyt viimeisin tuli toteen jo tunnissa. Eli treenausta saattaa vaatia, jos haluat kaiken aina heti, mutta se on mahdollista.

'tuntuu kuin raskas taakka olisi nostettu pois. keveyden tuntu, tunnen selkeyttä...mutta ongelmani ovat yhä jäljellä odottamassa, eikö totta? ne eivät ole karanneet. enkö ole vain hetkeksi keinotellut iseni niistä eroon?'

Jos huomaisit olevasi paratiisissa, ei kestäisi kauan enenn kuin mielesi sanoisi: ''Kyllä, mutta...'' tässä ei loppujen lopuksi ole kyse ongelmien ratkaisemisesta. On kyse sen oivaltamisesta, että ongelmia ei ole! on vain tilanteita, jotka joko käsitellään nyt tai niiden annetaan olla ja ne hyväksytään osana läsnä olevaa hetkeä, kunnes ne muuttuvat tai kunnes niitä voidaan käsitellä. Ongelmat ovat mielen luomia ja ne tarvitsevat aikaa pysyäkseen elinvoimaisina. Ne eivät voi selvitä läsnä olevan hetken todellisuudessa.

Keskity tähän hetkeen ja kerro, mitä ongelmia sinulla on tällä hetkellä.

En saa vastausta tähän kysymykseen, koska ongelmaa ei voi olla silloin, kun olet keskittynyt täydellisesti läsnä olevaan hetkeen. Voi kyllä olla tilanteita, jotka vaativat joko toimenpiteitä tai ne on hyväksyttävä sellaisenaan.
mutta miksi tehdä siitä ongelma?? miksi tehdä mistään ongelma?!

Eikö elämä ole kyllin haastavaa sellaisena kuin se on?

Mihin tarvitset ongelmia? mieli rakastaa niitä tietämättään, koska ne antavat jonkinlaisen minuuden. Tämä on normaalia ja samalla se on sairasta. 'ongelma' merkitsee sitä , että vatvot mielessäsi tilannetta, vaikkei sinulla olisi todellista aikomusta tai mahdollisuutta toimia nyt... samalla omaksut sen aivan huomaamatta minätuntosi osaksi. elämäntilanteesi saa sinut niin perin pohjin ymmälle, että menetät elämäntunnun - olemisen tunnun. tai sen sijaan, että keskittyisit siihen yhteen asiaan, jonka voit tehdä nyt, kannat mielessäsi satojen sellaisten asioiden järjetöntä taakkaa, jotka aiot tai saatat panna kuntoon tulevaisuudessa.

luodessasi ongelman luot kärsimystä. Ei tarvita muuta kuin yksinkertainen valinta: tapahtukoon mitä tahansa, en tule enää aiheuttamaan itselleni lisää kärsimystä. En aio aikaansaada enää ainuttakaan ongelmaa. vaikka tämä valinta on yksinkertainen, se on erittäin kumouksellinen. tällaista ratkaisua et tee , ellet ole lopen kyllästynyt kärsimyksiin. et myöskään kykene toteuttamaan sitä, ellei käytössäsi ole läsnä olevan hetkenvoimaa. jos et aiheuta itsellesi enempää kärsimystä niin et myöskään muille. et myöskään enää saastuta kaunista maailmaamm. et saasuta kielteisillä ongelmilla omaa sisäistä itilaasi etkä ihmissuvun kollektiivista tajuntaa

'Ei ole ketään, jonka elämässä ei olisi lainkaan kärsimystä ja surua. Eikö olisi mieluummin opittava elämään niiden kanssa kuin pyrkiä karttamaan niitä?'

suurin osa ihmisten kärsimyksestä on tarpeetonta. he aiheuttavat sitä itse itselleen niin kauan kuin he eivät ole havainneet mielen hallitsevan heidän elämäänsä.

Tänä hetkenä aiheuttamasi kärsimys johtuu aina siitä, ettet hyväksy tai vastaanota jotakin. Tiedostamattasi vastustat sitä mikä on. Ajatuksen tasolla vastustaminen ilmenee jonkinlaisena tuomitsemisena. Emootioiden alueella se ilmenee puolestaan kielteisyytenä. Kärsimyksen voimakkuus on riippuvainen siitä, missä määrin vastustat TÄTÄ hetkeä. ja tämä vuorostaan riippuu siitä, miten voimakkaasti samastut mieleen. mieli pyrkii aina kieltämään läsnäolevan hetken ja pakenemaan sitä. mitä tiukemmin siis samastut mieleesi, sitä enemmän kärsit. Tämä voidaan ilmaista myös seuraavasti:
mitä enemmän kykenet kunnioittamaan läsnä olevaa hetkeä ja hyväksymään sen, sitä vähemmän joudut kärsimään ja sitä vähemmän olet itsekeskeinen mielesi otteessa.

Miksi mielen tapana on kieltää läsnä oleva hetki tai vastustaa sitä?

koska se ei pysty toimimaan ja pitämään valtaa ilman aikaa eli ilman menneisyyttä ja tulevaisuutta. siksi ajaton nykyhetki on sille uhka.

Aika ja mieli ovat todellisuudessa erottamaton kaksikko.

Kuvittele maapallo ilman ihmisiä. olisi vain kasveja ja eläimiä.

olisiko silloin menneisyyttä ja tulevaisuutta? Olisiko silloin mielekästä puhua ajasta?

kysymys ''Paljonko kello on?'' tai ''Mikä päivä tänään on?'' - mikäli ketään kysyjää olisi - olisi täysin mieletön. tammea ja kotkaa tuollaiset kysymykset hämmentäisivät. ''Mikä aika?'' ne kysyisivät. ''No, Tietysti tämä hetki. Aika on nyt. mitä muuta sitten on?''

Tarvitsemme luonnollisesti niin mieltä kuin aikaakin toimiessamme tässä maailmassa. Mutta jossain vaiheessa ne saaat yliotteen elämästämme, ja tällöin kuvaan tulevat mukaan väärät toimintamallit, kärsimys ja murhe. Varmistaakseen vallassa pysymisen mieli pyrkii jatkuvasti peittämään nykyhetken menneisyyden tai tulevaisuuden alle. Silloin läsnä olevaan hetkeen erottamattomasti kytkeytyvän olemisen elinvoima ja loputon luovuus peittyvät ajan alle. Mieli piilottaa sinulta todellisen luontosi. Aika kertyy kuormaksi ihmismieleen. Kaikki kärsivät tämän taakan alla mutta lisäävät sitä kuitenkin aina, kun eivät huomioi tai tunnusta läsnä olevaa, kallisarvoista hetkeä tai alentavat sen pelkäksi askelmaksi johonkin tulevaan, joka elää vain mielessä ei milloinkaan todellisuudessa. niin kollektiiviseen tajuntaan kuin yksilöidenkin mieleen kertynyt aika sisältää paljon menneisyydestä peräisin olevaa kärsimystä. Ellet haluaenää aiheuttaa lisää kärsimystäitsellesi ja muille, ellet halua enää kartuttaa sinussa elävää menneisyyden kärsimystä, älä luo aikaa, älä ainakaan enempää kuin elämäsi käytännön hoitaminen vaatii.

miten sitten lopettaa ajan luominen? oivalla perin pohjin , etä on olemassa vain tämä läsnä oleva hetki, ei muuta. tee tästä hetkestä elämästi polttopiste. kun elit ennen ajan maailmassa ja vain silloin tällöin pistäydyit läsnä olevassa hetkessä, asetu nyt asumaan tähän läsnäolevaan hetkeen ja piipahda menneessä ja tulevassa vain käytännön tarpeen vaatiessa.
Sano aina kyllä läsnä olevalle hetkelle. mikä olisikaan hyödyttömämpää tai mielipuolisempaa kuin ryhtyä sisäisesti vastustamaan jotakin sellaista joka jo ON?
mikä olisikaan sairaampaa kuin vastustaa itse elämää, joka on nyt ja aina nyt?antaudu olemassa olevalle - ja näet , mieten elämä alka toimia puolestasi ei sinua vastaan.

Ajatuksen Tuolle puolen

'Eikö ajattelu ole hengissä selviämisen edelletys tässä maailmassa?'

Mieli on työväline. Sitä käytetään tiettyyn tarkoitukseen. Työn tehtyäsi heität työvälineen helvettiin. useimmilla ihmisillä 80-90 prosenttia ajattelusta on kuitenkin pelkkää hyödytöntä toistoa. ajattelu häiritsee usein myös toimintaa ja on luonteeltaan kielteistä. siksi juuri osa ajattelusta on kaiken lisäksi vahingollista. Tarkkaile mieltäsi niin tulet huomaamaan tämän pitävän paikkansa. ajattelu tuhoaa elämänenergiaa. :S

Pakonomainen ajattelu on itseasiassa riippuvuutta. mikä on riippuvuuden tunnusmerkki? yksinkertaisesti tämä: Et pysty lopettamaan. Tarve tuntuu sinua voimakkaammalta. lisäksi se suo valheellista nautintoa, joka väistämättä muuttuu kärsimykseksi.
'
'Miksi tulisimme ajattelusta riippuvaiseksi??'

siksi että samastutte siihen, eli mielenne toiminta ja sen sisältö merkitsevät teitä itseänne. siksi että uskotte lakkaavanne olemasta, jos lakkaisitte ajattelemasta. Varttuessanne teille on muodustunut henkilökohtaisten ja kulttuuristen ehdollistumien pohjalta mielikuva siitä, kuka olette.

Kutsukaamme tätä kuviteltua minää egoksi. Se koostuu mielen toiminnoista ja se voi olla olemassa vain jatkuvan ajattelun varassa. Käsite ego merkitsee eri ihmisille eri asoita. Minä käytän sitä tässä merkitsemään valeitseä, joka on seurausta tiedostamattomasta samastumisesta mieleen. Egolle ei ole olemassa nykyhetkeä. vain mennyt ja tuleva ovat egolle tärkeitä. Tämä totuuden täydellinen päälaelleen kääntäminen johtuu siitä tosiasiasta, että egon hallitsema mieli on hyvin häiriintynyt. Se yrittää koko ajan pitää menneisyyttä hengissä, koska kuka olisit ilman sitä?? Se projisoi itseään alituisesti tulevaisuuteen varmistaakseen jatkuvuutensa ja löytääkseen sieltä jonkinlaisen vapautuksen tai täyttymyksen. mieli sanoo:'' Jonakin päivänä, kun tapahtuu sitä tai tätä tai jotakin muuta, minä tulen olemaan kunnossa, onnellinen,rauhan tilassa.'' Vaikka Ego tuntuisikin olevan kiinnostunut siitä, mitä on ja tapahtuu tässä hetkessä, se ei kuitenkaan näe sitä; ego tulkitsee nykyhetken väärin, koska se katselee sitä menneisyyden silmin. tai se supistaa nykyhetken päämäärän välineeksi - päämäärän, joka on aina mielen kuvittelemassa tulevaisuudessa.

Tarkkaile mieltäsi niin tulet huomaamaan että juuri näin se toimii. Läsnä olevassa hetkessä piilee vapautumisen avain. mutta et voi löytää tätä hetkeä niin kauan kuin olet mielesi.

mielen valta-asema ei ole muuta kuin tietoisuuden kehityksen eräs vaihe.Meidän on nyt noustava kiireesti seuraavalle teitoisuuden tasolle. muutoin hirviöksi paisunut mieli tuhoaa meidät.

valaistuminen? mitä se on?

sana valaistuminen viittaa ajatukseen jostain yli-inhimillisestä suorituksesta, ja egohan se haluukin sinun pysyvän siinä ajatuksessa.
Kyse kuitenkin on vaan yksinkertasesti sinun luonnollisesta olotilastasi, olemisen kanssa kokemastas ykseydestä. Siinä tilassa olet yhtä jonkin äärettömän ja häviämättömän kanssa jonkin joka on melkeen paradoksaalisesti pohjimmiltaan sinä ja kuitenkin paljon sinua suurempi. se merkkaa sitä että oot löytänyt todellisen, nimen ja muodon tuolla puolen olevan itsesi.kykemättömyys tämän ykseyden kokemiseen luo harhaluulon että olet erillään ympäröivästä maailmasta. Näet ittes tietosesti tai tiedottomasti erillisenä olentona siitä, viriää pelko, ja sisäisestä ja ulkoisesta ristiriidasta tulee osa jokapäivästä elämää.

Rakastan buddhan yksinkertaista valaistumisen määrittelyä.Hän sanoo että se on ''kärsimyksen päättymistä''. siinä ei oo mitään yli-inhimillistä, eihän? määritelmänä on se on luonnollisesti epätäydellinen. se kertoo vain mitä valaistuminen ei ole, se ei ole kärsimystä.mutta mitä on jäljellä kun kärsimystä ei enää ole? buddha vaikenee siitä ja hänen vaikenemisensa antaa ymmrtää että sinun on itse otettava selvää. hän käyttää kielteistä määritelmää,jotta mieli ei voisi tehdä siitä uskonkappaletta tai yli-inhimillistä suoritusta - päämäärää, jota sinun on mahdoton saavuttaa.tästä huolimatta buddhalaisten e nemistö kuvittelee yhä, että valaistuminen kuuluu vain buddhalle - ei heille, ei ainakaan tämän elämän aikana.

valaistuminen ei merkitse ainoastaan kärsimyksen ja alituisten sisäisten ja ulkoisten ristiriitojen päättymistä. se merkitsee myös pääsyä lakkaamattoman ajattelun karmeasta orjuudesta. mikä uskomaton vapautuminen!


Mikä on suurin este tämän todellisuuden kokemiselle?

Mieleen samastuminen. Se tekee ajattelusta pakonomaista. on todella tuskallista, ettei pysty pysäyttämään ajattelua. Mutta emme kykene huomaamaan sitä, koska melkein kaikki kärsivät siitä. Niinpä se koetaan normaaliksi. Mielen alituinen häly estää sinua löytämästä sitä sisäisen hiljaisuuden maailmaa, joka on yhtä olemisen kanssa. Mieleen samastumisen luoma väärä kuva itsestä langettaa myös pelon ja kärsimyksen varjon elämäsi ylle.

Filosofi descartes uskoi oivaltaneensa perimmäisen totuuden hän kiteytti sen kuuluisaksi toteamukseksi:'' Ajattelen, olen siis olemassa.'' Todellisuudessa hän puki sanoiksi peruserehdyksen: hän samasti ajattelun ja olemisen sekä persoonallisuuden ja ajatuksen. Pakonomaisen ajattelun kahleissa oleva - siis melkein jokainen - elää näennäisesti eristyneenä mielipuolisen monimutkaisessa, loputtomien ongelmien ja ristiriitojen maailmassa, joka on heijastusta mielen jatkuvasta pirstaloitumisesta. Valaistuminen on eheyden tila, jossa ollaan ''yhtä'' kaiken kanssa ja siksi rauhan tilassa. Yhtä elämän ilmenemismuotojen ja maailman kanssa, yhtä olemisen kanssa.

Mieleen samastuminen luo käsitteistä, luokitteluista, mielikuvista, sanoista ja mielipiteistä läpinäkymättömän verhon, joka estää kaikki aidot suhteet. Se eristää sinut itsestäsi, lähimmäisistäsi, luonnosta ja jumalasta. Juuri tämä ajatusten verho synnyttää harhakuvan erillisyydestä - harhakuvan,että on olemassa joku sinä ja täydellisen erillinen 'toinen'. Unohdat sen oleellisen tosiasian,että fyysisten ilmiöiden ja erillisten muotojen tason tuolla puolen olet yhtä kaiken olevan kanssa.Sanalla ''unohtaminen'' tarkoitan, ettet voi enää tuntea tätä ykseyttä itsestään selvänä todellisuutena. Saatat uskoa, että se on totta, mutta et enää koe,että niin todella on. Uskominen saattaa lohduttaa. Mutta ainoastaan oma kokemus vapauttaa.
Ajattelemisesta on tullut sairaus. Sairaus syntyy, kun tasapaino järkkyy. Esimerkiksi kehossa tapahtuva solujen jatkuva jakaantuminen on luonnollista, mutta jos tuo prosessi ei tapahdu oikeassa suhteessa kokonaisuuteen nähden, solut lisääntyvät liikaa ja tuloksena on sairaus.
Mieli on loistava työkalu oikein käytettynä. Mutta väärin käytettynä siitä tulee sangen tuhoisa. täsmällisemmin ilmaistuna sinä et niinkään käytä mieltäsi väärin - tavallisesti et käytä sitä lainkaan. Se käyttää sinua..tässä on kyse sairaudesta. Luulet että olet mielesi. se on harhakuvitelma. työkalu on ottanu sinut hallintaansa :S!

''en ole aivan samaa mieltä. on otta että ajattelen paljon turhaa, kuten suurin osa ihmisistä. mutta voin silti saada mieleni tekemään asioita, ja niin tapahtuu koko ajan.''

Vaikka osaat ratkaista ristisanatehtäviä tai rakentaa atomipommin, se ei merkitse että käyttäisit mieltäsi. Aivan kuten koira rakastaa kaluta luita, mieli rakastaa painaa hampaansa ongelmiin. siksi se ratkaisee ristisanoja ja rakentaa atomipommeja. Sinua ei kiinnosta kumpikaan. haluaisin kysyä: voitko vapautua ajatuksistasi aina kun haluat? oletko löytänyt 'katkaisijan'?

''Tarkoitatko ajattelun täydellistä pysäyttämistä? ei, sitä en osaa, paitsi tuokioksi tai pariksi''.

Sitten mielikäyttää sinua. olet tiedostamattasi samastunut siihen. Et edes tiedä olevasi sen orja. Olet tietämättäsi sen riivaama, ja niin pidät riivaajaa sinuna.
Vapautus alkaa sillä oivalluksella, ettet ole riivaaja - ajattelija. Tämä tietoisuus mahdollistaa riivaajan tarkkailemisen. Heti kun alat pitää silmällä ajattelijaa, tietoisuuden korkeampi taso aktivoituu. Silloin näet, että ajattelun ulottumattomissa on valtava määrä alykkyyttä ja että ajatus on vain sen pienen pieni osanen. Oivallat myös, että kaikki todella merkitsevä - kauneus, rakkaus,luovuus,ilo,sisäinen rauha - nousee mielen tuolta puolen. Alat herätä.

'' mitä oikeastaan tarkoitat ''ajattelijan tarkkailemisella?''

kun joku menee lääkärille sa sanoo: ''kuulen ääniä päässäni'', hänet lähetetään todennäköisesti psykiatrille. tosiasia kuitenkin on, että käytännöllisesti katsoen jokainen kuulee äänen tai ääniä päässä koko ajan.Tarkoitan tahatonta ajatusprosessia, loputonta yksinpuhelua tai kaksinpuhelua.sen lopettaminen on sinun vallassasi. Et vain huomaa sitä.
Olemme ehkä kadulla törmännyt 'hulluihin' jotka lakkaamatta puhuvat tai mutisevat itsekseen.ei ole kuitenkaan suurtakaan eroa näiden ja toisaalta sinun ja muiden 'normaalien' ihmisten välillä. Erona on se, että sinä et ajattele ääneen. Ääni arvostelee, pohtii,tuomitsee,vertailee,nurisee,pitää tai ei pidä jostakin jne. Äänellä ei ole välttämättä mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa sillä hetkellä olet. se saattaa vetää esiin joitakin vastikään tai kauan sitten tapahtuneita asioita. Se myös saattaa harjoitella tai kuvitella tulevaisuuden tilanteita. tällöin usein se kuvittelee asioiden menevän hullusti tai seurausten olevan kielteisiä. Tätä sanotaan huolestumiseksi. joskus tähän ääniraitaan liittyy näkökuvia tai mielessäsi alkaa pyöriä ' elokuva'. vaikka ääni käsittelisi nykytilannetta, se tulkitsee sitä menneisyyden pohjalta. Näin siksi, että se on ehdollistuneen mielesi ääni. Ja mieli puolestaan on seurausta koko menneisyydestäsi sekä perimistäsi kollektiivisista,kulttuurin muokkaamista ajatus ja asennemalleista. Niinpä siis katselet ja arvostelet nykyisyyttä menneisyyden silmin, ja saat siitä täysin vääristyneen kuvan.

Ei ole suinkaan harvinaista, että juuri tuo ääni on kyseisen henkilön pahin vihollinen. monet ihmiset elävät päässään kiusanhenki, joka lakkaamatta hyökkäilee heidän kimppuunsa, rankaisee heitä ja vie heiltä elämänenergiaa. Se on suunnattoman epätoivon ja murheen , mutta myös sairauden aiheuttaja.
Hyvä uutinen on että voit vapauttaa itsesi mielen vallasta. tämä on ainoa todellinen vapautus. Voit astua ensimmäisen askeleen juuri nyt. aloita tarkkailemalla päässäsi kuuluvaa ääntä niin usein kuin mahdollista. Kiinnitä erityisesti huomiota toistuviin ajatusmalleihin, noihin vanhoihin äänilevyihin, jotka ovat soineet päässäsi ehkä monien vuosien ajan. Tätä tarkoitan ''ajattelijan tarkkailemisella''. Sen voi siis sano toisinkin: kuuntele päässäsi kuuluvaa ääntä, ole läsnä todistajana.
Kun kuuntelet tuota ääntä, kuuntele puolueettomana. tahdon sanoa: älä arvostele. älä arvostele tai tuomitse kuulemaasi, sillä se merkitsisi vain sitä , että tuo sama ääni on livahtanut sisään takaoven kautta. tulet pian huomaamaan:tuolla on ääni ja tässä minä olen kuuntelemassa, tarkkailemassa sitä. Tämä minä olen - havainto - tämä tuntu omasta läsnäolostasi - ei ole ajatus. se nousee mielen tuolta puolen.

Kun siis kuuntelet ajatusta, et ole tietoinen pelkästään ajatuksesta vaan myös itsestäsi ajatuksen tarkkailijana. on avautunut uusi tietoisuuden ulottuvuus. ajatusta kuunnellessasi tunnet tietoisen hengen - oman syvemmän itsesi - ikään kuin ajatuksen takana tai alla. Silloin ajatus menettää valtansa sinuun väistyen nopeasti, koska et enää anna mielelle energiaa samastumalla siihen. näin alkaa tahattoman ja pakonomaisen ajattelun päättyminen.

Kun ajatus väistyy, koet mielen virrassa katkoksen, 'ei-mielen' tauon. nuo tauot ovat aluksi lyhyitä,ehkä muutaman sekunnin pituisia. Mutta vähitellen ne pitenevät pitenemistään. kun tälläinen tauko tulee, koet sisäistä hiljaisuutta ja rauhaa. Näin alkaa kokemus luonnollisesta yhteydestäsi olemiseen, jonka mieli tavallisesti piilottaa taakseen. Harjoituksen avullat tyyneyden ja rauhan tuntu syvenee syvenemistään. Todellisuudessa sen syvyys on pohjaton. Tulet myös kokemaan syvältä sisimmästäsi kumpuavaa todellista ilon väreilyä, olemisen iloa.
Et ole kuitenkaan transsissa, sillä tietoisuus ei katoa. Päinvastoin, jos sisäisen rauhan hintana olisi tietoisuudentilan madaltuminen ja tyyneyden hintana olisi elinvoiman ja valppauden väheneminen, se ei olisi hintansa väärti. Tässä sisäisen yhteyden tilassa olet kuitenkin paljon valppaampi., paljon virkeämpi kuin mieleen samastuneena. Olet täydellisesti läsnä. Lisäksi fyysistä kehoa aktivoivan energiakentän värähtelytaso kohoaa.

''Ajattelijan tarkkailemisen'' sijasta voit saada aikaan katkoksen ajatusten virtaan myös yksinkertaisesti kohdistamalla huomiosi tähän ja nyt. Keskität tietoisuutesi täydellisesti läsnä olevaan hetkeen. Tämä on syvästi tyydyttävää. näin tehdessäsi vedät huomion pois mielen toiminnasta ja luot Ei-mielen tilan, jossa olet tietoinen ja valpas, mutta et ajattele! siinä on mietiskelyn ydin.

Voit harjoitella tätä kaikissa kotiaskareissasi. Teet ne Tavallisesti jonkin päämäärän vuoksi. kohdista nyt huomiosi itse tekemiseen niin, että siitä tulee päämäärä sinänsä. Esimerkiksi portailla liikkuessasi - kotona tai työpaikalla - kiinnitä huomio joka askeleeseen, joka liikkeeseen, jopa hengitykseen. ole täydellisesti läsnä. Tai pestessäsi käsiäsi, kiinnitä huomio kaikkiin aistimuksiin, kaikkiin tuntoihin: miltä vesi kuulostaa, miltä se tuntuu, käsiesi liikkeisiin, saippuan tuoksuun ja niin edelleen. Tai kun nouset autoosi ja olet sulkenut oven, pidä hjetken tauko ja tarkkaile hengityksesi kulkua. Tiedosta hiljainen, mutta voimakas läsnäolon tuntu. Tämän harjoituksen onnistumisen mittana on se, kuinka syvää tyyneyttä ja rauhaa tunnet.

niinpä ainoa ja ratkaiseva askel edessäsi kohti valaistumista on tämä: opi irtautumaan mielestäsi. Aina kun onnistut luomaan katkoksen ajatusten virtaan, tietoisuutesi valo voimistuu. Jonakin päivänä saatat huomata hymyileväsi päässäsi kuulemallesi äänelle, aivan kuten hymyilet lapsien tempuille. Et enää suhtaudu mielesi sisältöön niin vakavasti. itsetuntosi ei ole enää siitä riippuvainen.