IRC-Galleria

pyöräillä ilman alushousuja
maistaa viina toisen huulilla
tuntea kun vielä tuntuu

Herra R puhuu äidinkielenään pakkoruotsia ja asuu kylässä nimeltä Retuperä. Hänen ikänsä vaihtelee. Hänellä on puoliso, jonka kanssa ei uskalla mennä naimisiin. Siitä huolimatta heillä on 1,86 lasta ja asuntolaina. Ihmisenä herran R on kuitenkin varsin herkkä. Hän niiskuttaa silloin tällöin puolisonsa olkaa vasten, mutta useimmiten tämä johtuu heinänuhasta.

Herra R:llä on eettinen puoli lähes moitteettomassa kunnossa. Aamiaispöytään kelpaa vain hilpeiden kanojen munat ja lystikkään lehmän maito. Tasapainottaakseen oikeamielistä elämäänsä hän osallistuu ahkerasti erään pahantekeväisyysjärjestön toimintaan ja järjestää pahantekeväisyyskonsertteja järjestön nimissä (Kuolema lapsille ry on erittäin tunnettu rahankeruusaavutuksistaan).

Päihteille hän ei mahda mitään. Useamman kerran vuodessa herra R lähtee eräänlaisen metsästysseuran kanssa metsästämään pullonkokoisia karhuja. Hän myös tupakoi jatkuvasti, mutta kohteliaana herrana käyttää nuuskaa ollessaan hautajaisissa.



En jaksakaan kirjoittaa tätä loppuun.

Pidän ajatuksesta, että päivät hyppelevät toistensa yli kuin leikkivät lapset. Näyttävät minulle kieltä ja pinkaisevat karkuun. Tosin tällä hetkellä tahti on hitaammanlaisempi. Paljon hitaampi. Sietämättömän hidas.

Haluaisin kähmiä niitä lapsia kuin selibaattiin pakotettu nymfomaani Ken-nukkejaan. Pistäisivätpähän vauhtia.

Olen:

[x] niellyt lapsivettä
[x] kävellyt 16 tuntia putkeen
[x] opettanut intialaista suutelemaan
[x] lypsänyt lehmiä kuudelta aamulla
[x] saanut spurgun tarjoamaan itselleni kahvit
[x] pyörtynyt äitini käsivarsille
[x] puhunut miltei kuuden tunnin puhelun
[x] laulanut Helsingin kaupunginteatterin lavalla
[x] istunut katolla ja ollut maailmanvaltias

Vaivautuvatko pilvet ainaisesta tuijottamisesta?

Olen tänään saanut kokea varsinaisia kauhunhetkiä.
Se kaikki tapahtui, kun tulin kotiin ja rynnistin suoraa päätä huoneeseeni. En ollut osannut varautua mitenkään minkäänlaisiin järkytyksiin, mutta sitten se vain iski. Radio oli päällä minun tullessani tyhjään taloon, vaikka olin lähtiessäni sammuttanut sen. Kaiken lisäksi kanavana oli Radio Aalto. Kylmien väreiden vallassa minun oli pakko käydä rappusilla haukkaamassa vähän happea, mutta täytyihän minun jossakin vaiheessa uskaltautua takaisin huoneeseeni. Yhäkin puistatuksissani palasin sisään ja raivasin tieni läpi aikuisten naisten musiikin mankkani luokse. Kaikkea pahuutta uhmaten ehdin viime hetkellä heittäytyä off-nappulan päälle. Ehdin juuri ja juuri ennen kertosäettä.

Vähemmän minua siis huoletti mankan mystinen päälläolo kuin Phil Collinsin tuskaisen tulkinnan kuuleminen rakkaudellisista asioista Radio Aallon iltapäivässä. Yh.

Kuka se on se eräs joka taas jälleen transponoi fiilikseni ainakin kolme sävelaskelta ylöspäin

Tarjoilija, hieman endorfiinia ja oksitosiinia ripauksella dopamiinia sekä serotoniinia kera hurjan määrän venyylietyyliamiinia, kiitos.

- autiomaa
- mansikkamaa
- Puuhamaa
- joutomaa
- en haluaisi suudella maassa, vaan puussa