IRC-Galleria

ItiksenOhjukset

ItiksenOhjukset

Kipinän nuorisotalolla vierailee pieni papukaija ke 13.10.2010 klo 14-16
Alkoholi on terveysriski lapselle. Lapsilla alkoholi vähentää voimakkaasti veren-sokeria. Aivojen energiansaanti ja ja toimintakyky riippuvat sokerin saatavuudesta ja verensokerin väheneminen voi johtaa tajuttomuuteen tai jopa kuolemaan.

Lähde:
http://www.paihdelinkki.fi/mediassa/lapsi-aikuinen-ja-alkoholi


LÄÄKÄREIDEN MIELIPIDE JA TUTKIMUSTULOKSIA


NUORTEN AIVOT JA ALKOHOLI

Murrosikä on vaihe elämänkaaressa, jolloin kehitytään lapsesta aikuiseksi. Tuossa iässä otetaan herkästi mallia ympäristöstä ja kokeillaan kaikenlaista. Alkoholia on nykyisin helposti saatavilla, ja noin puolet nuoristamme nauttii sitä ensimmäistä kertaa jo 12-vuotiaina ja näin tapahtuu monissa muissakin maissa ympäri maailmaa. Merkitykseltään tämä ei ole vähäpätöistä - kyseessä on erittäin vakava asia.

Monien tutkimusten mukaan ne, jotka ovat kokeilleet alkoholia alle 14 vuoden iässä, jatkavat käyttöä lähes aina ja lisäävät sitä nopeasti. Seuraukset ovat myös selvästi nähtävissä. Koulunkäynti ja opiskelu eivät tahdo onnistua, nuori ajautuu rikollisuuteen, kehittyminen hidastuu ja alkoholisoituminen lisääntyy.

Lisäksi humalatila aiheuttaa loukkaantumisia, joista pään lyöminen on usein kohtalokasta. Tutkimukset osoittavat, että alaikäisenä aloitettu alkoholin nauttiminen aiheuttaa enemmän toksisia haitallisia vaikutuksia nuorten kehittyvissä aivoissa kuin mitä myöhemmin alkanut ryyppääminen aiheuttaa aikuisten kypsyneissä aivoissa.

Humalahakuinen juominen vaikuttaa aivojen kemialliseen toimintaan monin tavoin. Imeydyttyään suolistosta alkoholi kulkeutuu nopeasti elimistön eri kudoksiin. Suurimmat pitoisuudet ovat niissä kudoksissa, joissa on eniten vettä ja vilkkain verenkierto. Hyvän rasvaliukoisuutensa ansiosta alkoholi pääsee helposti kaikkialle hermostoon. Se poistuu palamalla hiilidioksidiksi ja vedeksi sekä erittymällä virtsaan. Aivoissa alkoholi vaikuttaa useisiin välittäjäaineisiin. Se mm. lisää GABA-välitteistä ja salpaa NMDA-välitteistä reseptoritoimintaa. Jälkimmäinen vaikutus heikentää muistia ja oppimista, koska se salpaa synaptisten yhteyksien pitkäaikaisvahvistumisen, joka on yksi muistin ja oppimisen perusmekanismeista aivoissa.

Muistinmenetys nuorilla yleisempää

Alkoholin käyttöön liittyy toisinaan äkillinen muistinmenetys. Tämä ilmiö, joka on yleisempi nuorilla kuin vanhoilla juomareilla, ilmaantuu sitä herkemmin mitä suurempia määriä alkoholia nautitaan kerralla. Tyypillisessä tapauksessa muistikuvat edellisen juhlaillan tapahtumista ovat jääneet täysin rekisteröitymättä muistiin. Ilmiön saattaa aiheuttaa jo 5 (naiset) - 9 (miehet) annoksen nauttiminen, mikäli kyseessä on pienehkö henkilö. Alkoholi vapauttaa myös endorfiineja johtaen lyhytkestoiseen hyvänolon tunteeseen. Tämä sekä alkoholin aiheuttama dopamiiniratojen aktivoituminen koetaan palkitsevina ja alkoholin käyttöä lisäävinä vaikutuksina.

Alkoholi vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, oppimiseen, tilahavainnointiin ja ongelmanratkaisukykyyn. Toiminnallisessa magneettikuvauksessa on havaittu, että runsaasti alkoholia käyttäneiden nuorten (18-25v.) havainnointi- ja ongelmanratkaisukyky on heikompi raittiisiin verrokkeihin verrattuna. Esimerkiksi heidän on vaikeampaa muistaa mihin auto on jätetty pysäköitynä, kopioida piirrettyä kuvaa ja ratkaista annettua tehtävää. Kun he suorittavat näitä tehtäviä, aktivoituminen otsa- ja päälaenlohkon tietyillä aivoalueilla on heillä vaimeampaa kuin verrokeilla, vaikka he eivät tutkimushetkellä olekaan humalassa.

Aivot kypsyvät nuoruusiässä

Neuropsykologisissa tutkimuksissa on havaittu alkoholia runsaasti käyttävien nuorten älyllisten toimintojen olevan noin 10 % heikompaa raittiisiin verrokkeihin verrattuna. Heidän verbaaliset taitonsa, sanaston hallintansa ja yleistietonsa ovat vähäisempiä ja he suoriutuvat huonommin mm. muistia ja avaruudellista havainnointia vaativista tehtävistä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että huonekalujen järjestäminen asunnossa ja tavaroiden pakkaaminen auton tavaratilaan ei onnistunut heiltä yhtä hyvin kuin verrokeilta.

Aivot kehittyvät vielä vuosia senkin jälkeen, kun olemme saavuttaneet 12 vuoden iän. Hermoverkot kasvattavat versoja ja vahvistuvat. Erityisesti aivojen muistitoimintoihin osallistuvat verkostot kehittyvät ja samalla aivojen etuosien kuorikerroksen tilavuus ja paino kasvavat. Nuoruusikä on siis aivojen voimallisen kypsymisen aikaa. Tähän tarvitaan kemiallisten prosessien tuottamaa energiaa, jonka tarve tasaantuu ihmisaivojen kehittymisen päättyessä vasta noin 20 vuoden iässä.

Alkoholi vaikuttaa erittäin haitallisesti nuorten aivojen muistikeskuksiin. Jo pieni alkoholimäärä (0.6 g/kg) kerta-annoksena haittaa muistitoimintoja. Magneettikuvauksella on voitu osoittaa aivojen muistikeskuksen olevan tilavuudeltaan noin 10 % pienemmän niillä nuorilla (13-21v.), jotka ovat jo pitkään käyttäneet runsaasti alkoholia verrattuna vastaavanikäisiin harvoin ja vähän alkoholia kerrallaan käyttäneisiin. Muistikeskuksen tilavuus on sitä suurempi mitä myöhemmin alkoholin käyttö on aloitettu, ja sitä pienempi mitä kauemmin runsas käyttö on nuorilla jatkunut.

Nuorten humalajuominen altistaa onnettomuuksille

Nuoret ottavat aikuisia herkemmin riskejä. Se johtuu siitä, että järkevä, kokemuksiin perustuva käyttäytyminen ei ole kehittynyt. He aloittavat alkoholin käytön useimmiten juomalla kerralla heti niin paljon, että seurauksena on myrkytystila. Tämä juomatapa pyrkii toistumaan kerrasta toiseen.

Humalaan juominen on erityisen vaarallista. Mitä varhemmin tapa alkaa sitä useammin seurauksena on tapaturmiin joutuminen ja jopa alkoholisoituminen. Peräti 40 % niistä nuorista, jotka aloittavat alkoholin käytön alle 15-vuotiaina alkoholisoituu myöhemmin. He myös joutuvat muita nuoria useammin onnettomuuksiin. Jos alkoholin käytön aloittaminen tapahtuisi vasta 20-vuotiaana, nuoren vaara saada muita alkoholin käyttöön liittyviä vakavia ongelmia myöhemmin olisi puolta pienempi. Muita vakavia ongelmia ovat toistuvat alkoholimyrkytykset, liikenteessä ja tappeluissa saadut vammat (etenkin aivovammat), seksitaudit, hukkuminen, itsemurhat ja huumeiden käyttö.

Matti Hillbom
Professori, Ylilääkäri
OYS, Neurologian klinikka


http://www.aivoviikko.fi/aivotalkoholi.htm

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.