IRC-Galleria

Rakas saan sulta voimii joka asian suhteen
Sua voisin kehuu nii kaua et kynäst loppuu muste
Vaikka ollaan itketty, nii sen jälkeenki
Kulta oot mulle päivä päivältä tärkeempi
Ja on seki aika tärkeet
Että oot saanu mun päähä ees vähä järkee
Ja miten ikinä meille täällä kävis
Voisin luovuttaa mun hengen sun käsiis
Sulla on suurin paikka syväl mun sydämes
Eikä sitä voi millään rahalla myydä ees
Enkä haluais ikinä vaihtaa sua mihinkää
Tavaraan, ihmiseen, en mihinkää ikinä
En ala säälii itteeni, mut oot liian hyvä mulle
Parhaani mukaan yritän olla paras sulle
Mihin ikinä meen, haluan et tuut mukanani

Pieninä kaaduimme asfalttiin nousimme aina ylös ,
pyyhimme kätemme housuihin , emme pelänneet
likaa vaan poika- ja tyttöbakteereita .
Ei tarvinnut esittää mitään vaan pystyi olemaan oma itsensä .
Suurin salaisuus minkä salasimme vanhemmilta oli ,
että poistuimme kotipihalta tai sanoimme ruman sanan .
Tytöt ja pojat leikkivät joskus keskenään ,
mutta eivät koskeneet toisiaan .
Kavereiden kanssa suunniteltiin yhdessä kuinka isoina
muutetaan samaan taloon tai ollaan ikuisesti ystäviä .
Mutta totuus on , että kun sanomme tämä kestää , sen
voi korvata lauseella: "mikään ei ole ikuista"
Muistatko, kun luvattiin, ettei kumpikaan saa kuolla ennen toista ?
Entä ne kyyneleet , sen kusipään takia ?
Entä se ihana nauru kaiken, sen helpotuksen keskeltä?
Muistatko kun naurettiin yhdessä ?
Kun vietettiin koko kesä yhdessä ?
Kun kerrotiin salaisuuksia, mistä kukaan ei tiennyt mitään ?
Kun olimme erottamattomat ?