Arvet kasvoissani kertovat sen
Tän jutun ei niin ruusuisen
Voin lukea sinua kuin avointa kirjaa
Sydämmemme ei luo enää merelle hopeista siltaa
Kolmas kerta toden sanoo, neljäs aina anteeksi anoo
Sillä jutun juonen hukkasin mä jo varhain
Periksi ei antaa saa mutta ote tahtoo aina luisumaan
miksi kaiken täytyy olla aina niin...vaikeaa
Syljen sokeita sanoja päin naamaasi
peloissani en pysty muuta kuin kaatamaan lisää suolaa haavoihisi
Mutta kaikenhan pystyy korvaamaan kai ajan myötä?
Niin..vaan ei näitä sanottuja sanoja ja valvottuja öitä!
Mutta miksi silti uskon aina vain eiliseen?
Kun pitäisi jaksaa luottaa tämän hetkiseen
Vaikea mun on nyt nousta tästä ojasta ylös ilman tukea
Sillä olisihan mun pitäny sun ajatukset osata lukea
Helpommin sanottu on kai puoliksi tehty niin sanotaan
Uskon sen vaikka en voi tietää onko se tottakaan
Lopen uupuneena on vaikea suunnata katse kohti tietä
...Ja ne sun väitteet.....joita mä koitan vieläkin niellä!!
HALUAN POIS TUNNELISTA
JOKA MUN SILMÄT UMMISTAA
PIMEÄSSÄ EN NÄE JATKAA
TÄTÄ RIKKINÄISTÄ MATKAA
M. Aurala
Uusimmat blogimerkinnät
- Henkinen talvi. 29.05.
- Save this lady for me. 25.05.
- I'm on my way! 24.05.
- Wasting love 23.05.
- [Ei aihetta] 19.05.
- Mie yritän....mie ihan oikeasti yritän! 11.05.
- Klamydia - Saippuaoopperaa 07.05.
- How is your heart little darlin' ? 22.04.
- If there's a God why he has to let me g... 20.04.
- Ahistaa ihan perkeleesti.... 17.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (23)
-
▼
2008 (128)
- ▶ joulukuu 2008 (5)
- ▶ marraskuu 2008 (16)
- ▶ lokakuu 2008 (21)
- ▶ syyskuu 2008 (25)
- ▶ elokuu 2008 (20)
- ▶ heinäkuu 2008 (9)
- ▶ kesäkuu 2008 (15)
- ▶ toukokuu 2008 (9)
- ▶ huhtikuu 2008 (5)
- ▶ maaliskuu 2008 (3)