IRC-Galleria

Onneks oli vaan unta.

Vaikka mä oonki päässy jo tästä herrasta "yli", niin en mä sitä sano etteikö mulla olis minkäänlaisia tunteita häntä kohtaan.

Ja nyt sen taas näki. Sydän pamppaillen heräsin kauheesta painajaisesta, ja itkin ilosta et se olikin unta.

Eniten mua vituttais se, että mä ite pilasin mahdollisuudet meijän kaveruuteen. nyt kun siihen olisi oikeasti valmis, se on jo aika tavalla mahdotonta.

Hyvä tyyppi, jolle haluis soitel välil ja kysellä kuulumiset, nähä joskus, ja olla vaan. Liian vahvat tunteet pilas sen homman jo heti alkumetreillä. en mä sitä sano, ettenkö ikinä haikailis ja miettis menneitä. Olihan se kuitenkin mun big love, ja oltiinhan me pitkään yhdessä, vaikkakin vähän ON-OFF mut kuitenkin.

Nyt jo vähän vanhempana osais arvostaa sellast kaveruut, mut no can do.

hiphei, nyt vietän sellasta rauhallista päivää leffojen kera ja valmistaudun työharjotteluun.. :)