yöt on kylmempiä ja paljon pimeempiä
Mä kahlaan läpi yön tyhjyyden meressä
sä oot taakse jääny mutta mitä on edessä
Sä teit must vahvan nyt teet musta heikon
yksin sohval vedän päälleni peiton
Kylmä ku kivi, ei tunnu enää miltään
vaik mä koitan kyynel ei nouse silmään
Miks tän piti kaatuu, just tän jutun
mä luotin enemmän meihin ku mitä luotan muhun
Sun tuoksu kummittelee mun tyynyn päällä
toivon niin et sä oisit voinu jäädä
Tyhjyyden keskel ikävöin sua aamulla
mä ikävöin sun hiuksia mun naamalla
Ikävöin sitä mitä meillä oli ennen
ikävöin sitä miten maistuit tupakalle
Kaipaatsä koskaan vielä niitä aikoja
kun avasit mulle pullon sun hampailla
Istuttiin kahestaa ulkon monta tuntii
vaan me kaks, yhes monta tuntii
Muistatsä ku tekstasin keskel yötä
muistatsä ku olit ekaa kertaa meillä yötä
Nyt on sanat syöty ja ylpeys on nielty
kaikki mitä meillä oli on pois viety
Et pysty mua enää murtaan pidän siitä huolen
jatkan matkaani täällä pimeällä puolel
Tiedän et se vaivaa sua tiedän et se painaa sua
et syväl sisimmässäs sä vielä kaipaat mua
Hassui juttui viime kesäst on jo kauan aikaa
silti en oo pystyny muistoasi hautaan
Ikävöin sitä tyttöö joka olit ennen
ikävöin sitä miten maistuit tupakalle
