IRC-Galleria

1.
Ilta hämärissä, muistot valokuvien/
Välähtelee kirkaat, valot unisen/
Poika pimeitten kujien, jalat tutisten/
Auraa katseellaa, teitä lumisten/

Vain hautaatuneita sielui, ei mitään nää/
Tietäen kirkasten, ettei tuu pitämään/
Itkuun parahtaa, sielu huuta auttajaa/
Myynyt sen pirulle, ja ojaan ajaa/

Ei saanut vastausta, katumukseensa/
Mut tietää, tästä oppineensa/
Luottaa ei saa keneekää, ei ollenkaan/
Tai niin ainakin sen olettaa/

Päivät opettaa, miten kohdataan/
Mut siihen mikä on, on kohdallaan/
En pyristele vastaan saattajan/
Mut taistelen vastaan saatanan/

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

2.
En kerjää säälii, en loiston rippeitä/
Mut kaikki mikä täs on, on kii meissä/
En luovuta, en liinaa kehään heitä/
Täs on risti, anna sen ohjailla meitä/

En puhu kun tietäsin kaiken/
Mut haluun käyttää tätä aihet/
Saada sut tajuu, etten oo tyhmä/
Vaik katunu ihminen, ja kylmä/

Pettäny lähimmäiset, puukottanut selkään/
Silti, vajota en anna kenenkää/
Läheltä tai kaukaa, kaikki mulle kultaa/
Ja jokainen pelastus, on mulle juhlaa/

En vaurioittaa haluu sua sanoillani/
Kadun niitä, ja oon tosi pahoillani/
et puhunu tällee, tai ollu puhumatta/
Mut aikaa on kulunu, kulumatta/
(Näin!)

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

3.
Oon näkyvimmillänikin, piilossa katseilta/
Aamu vaihtuu, ja on taas se ilta/
Varjot synkistä synkimpään/
Peittää ja saatanaa ylistää/

Miks aurinko paistaa, jos sitä ei nää/
Tieto tästä, ei kestä mun pää/
Mul on katuvan ruumis, ja sielu helvetissä/
Ja maailmaa pidän sinä helvettinä/

Minä ketään ei kohtaa, oikeena minänä/
Ja kun taistelee, ei mikään sitä pidätä/
Rangaistus valmiina, kuoleman tuomio/
Täs on kaikkien, kuolleitten hurmio/

Saada veljet yhtymään, lauluun ikuiseen/
Saada katuman päälle, piruineen/
En pyristelis vastaan, ellen pelkäis/
Mut auttas tieto, et joku selviäis/

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

4.
Näkee sen, keskeltä rankkasateen/
Surullisen! Sekä taakkasen katseen/
Se hautautuu, monien vihaan/
Syntisten vihaan! Joka tunteet likaa/

Perisyntisii! Saatanan tulevii orjii/
Kun viel nuoruus iäs lammessa polskii/
Noutaja saapuu! Ja tapattaa lapsen/
Jäljelle jäänyt! Jättää sen taakseen/

Taakka vanhempien! Taakka kaikkien/
Tunteettomien kujien! Sydämien lasisten/
Ei apuu! Ei käsii mihin tarttuu/
Jalat heikot! puntit maas laahautuu/

Jalkojen alla herkkä lasinen polku/
Yks väärä askel! ja kantautuma torjuu/
Sut alas tiputtaa! Ja ikusesti horjuu/
Mut mistä tää ajatusmaailma johtuu?/

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

5.
Tienpintare jäinen! Moni kadonnu/
Sille tielle! Mitä toinen sanonu/
Sielut synkät! Saatanan varjostamii/
Nauttii alkoholii! Helvetin tarjoamii/

Kolkko olo tiputtaa kaikki/
Heikkoi kaikki! Ihan samanlaisii/
Miks pelätä! Miks itkee tulevaa/
Kun se tulee kumminkin vaan/

Vaik kuin eläis! Ja olis varovainen/
Se erottaa niin miehen kun naisen/
Jättää jälkeensä pelkän vihan/
Miks siis ei pilaa täät viinal?/

Risti ei mua johdattanukaan!/
mä en päässykään turvaan/
Vaan jokin vahvempi sai mut mukaan/
Kuolemaan! sinne mis liekeis surraan/