IRC-Galleria

1.
Henki salpaantuu! Mä pelkään kun ääni huutaa/
Koitan löytää apuu! Mut tajuun et se on turhaa/
Se ääni kovenee! Katkeran kalvas nauru kohdistuu/
Täristen koitan karata! Muttei sekään onnistu/

Ponnistelen sängyn laidalta suihkuu kohti/
Mieles rukoilen! Et jossain muualla olisin/
Kylmä suihku herättää! Saa mut rauhottuu/
Aamu aluillaan, ja mä alotan jo ontuu/

Pelko suonissa! Niinku veri veis sitä sydämeen/
Eikä tää yksinäisyys, mulle hyvää tee/
Laahaudun koululle! Mutten tahtos ollenkaan/
Siel pitäs olla sama Sakke! Mitä ne must olettaa/

Esitän ilost naamaa, se väsyttää vitusti/
Ja taas yhen paskasen tunnin elämäst sivutin/
Luokas otan pellen roolin, ettei kukaan näkis lävitse/
Nyt mun pelleily, on jo luokas tavanomanen käsite/

K.
Painot punteis, laahaudun lähemmäs kaidetta/
Oon jo lähellä reunaa, kohta lähden pois aaveena/
En kestä enään yhtään murskattuu haavetta/
Se puuduttaa mua! Näen ne monina arpina.

2.
En oo onnistuja luokkaa, häviin aina kaikessa/
Runoilla osaan, mut ei sekään oo vaikeeta/
Itkeminenkin luonnistuu! Se käy tavasta/
Koska onnistun aina jotenki ikäviin juttuihin palata/

Illat koulunki jälkeen, täytetty kalenteri täyteen/
Ettei tarvis muistaa, miten en osaa olla ylpee/
En sitten mistään! päivät menee siten paremmin/
Stressi itkee! Ja loukkaantumisii tulee aremmin/

Mul on kylmä, enkä saa lämpöö mistään/
En pysty nauttii elämästä! En sitten mistään/
Kauheet ajatella, et pitäs huomennakin yrittää/
Kun senkin tietää! Et tulee taaski vaa tyrimään/

Pyrinhän, mä tekee asioita oikein ja ajallaan/
Mut kun paha olo saa mut pään alas painamaan/
Enkä saa sitä nostettuu! En enään koskaan/
Ja kun en voi täst kun itelleni kostaa/

K.
Painot punteis, laahaudun lähemmäs kaidetta/
Oon jo lähellä reunaa, kohta lähden pois aaveena/
En kestä enään yhtään murskattuu haavetta/
Se puuduttaa mua! Näen ne monina arpina.

3.
Koittanu kirjottaa, koittanu pyytää apuu/
Mut sitä ei tuu, aina vaan tulee sattuu/
Pilkka kohdistuu! Naurun alaseks joutuu/
Mä haluun olla koton! En haluu ees kouluun/

Tapaa kavereita! En enään harrastuksiinkaan/
Haluun olla se poika, koton yksin tuskissaan/
Vai haluunko sittenkään? Koska kaipaan läheisyyttä/
Ja nyt kalvaa, koska en löydä elämälle syytä/

Pelkkää paskaa tapahtuu! Enkä kestä sellasta/
Liikaa iskui! Joit ei voi toisten kokemuksiin verrata/
En väitä et olisin kokenu pahempaa kun muutkaan/
Mut omaan tasooni, oon joutunu liikaa puurtaa/

Ja mulle riittää! Tappio tulee joka tapauksessa/
Asiat vaan meni näin! Sil olihan mullakin unelma/
Mikä sortu, kun hiekkalinna lähellä veden rajaa/
Puntit täyn sitä hiekkaa! Enkä jaksa jalkoi eteenpäin raahaa/

K.
Painot punteis, laahaudun lähemmäs kaidetta/
Oon jo lähellä reunaa, kohta lähden pois aaveena/
En kestä enään yhtään murskattuu haavetta/
Se puuduttaa mua! Näen ne monina arpina.