IRC-Galleria

Tänään herätessä sen taas totesi, ihminen ei kuitenkaan ole tehty elämään yksin...

Siinä muutaman vuoden aikana jonka vietin ilman minkäänlaista todellista läheisyyttä näytin tuon asian ehtineen jo unohtaa... Ja kun hetken aikaa sai pitää ihmistä hyvänä, ja myös sai sitä hiukan takaisin, muodostuivat yksin heräämiset taas katkeraksi kalkiksi...jota nyt nielen joka aamu...
Ah ja voih =( jos saisin nyt tilaisuuden pikaiseen uudelleentapaamiseen, tarttuisin siihen varmasti, vaikka sen sitten tekisi itsensä sielunvihollinen...

Alan ymmärtää, mitä ihmiset tarkoittavat etärakastumisen kauheudella...


Np. Korn ~ Another Brick in the Wall (parts 1, 2, 3) [Pink Floyd cover] -loistavin coveri biisistä, mitä olen kuullut...

Pelästyisitkö, jos Sielunvihollinen astelisi tuttavallisesti tervehtien sinua vastaan?
Osaisitko vastata oikein paratiisin seitsemän avaimen vartian esittämään visaiseen kysymykseen?
Pimeille maille viimeisen matkan tehdessäsi oletko uhrannut tarpeeksi elämässäsi päästäksesi korkeimman valon luo?
Vai onko niin, että tekosi vievät sinut ikuiseen pimeyteen Sielunvihollisen kotikonnuille?
Elätkö omia päämääriäsi jalompaa elämää?
Vai elätkö alla väkijuomain ja väkivallan hirmuvallan?

Katso omaa elämääsi, mitä näet?

Sitä minäkin.


Tavatkaamme viimeisellä matkalla kiirastulessa, ystävät rakkaat.




np. Tool ~ Schism

Jep, lunta on jo 5 centtiä ja koko ajan sataa lissää :D taas yksi asia, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa ;) vihaan nimittäin syksyä kaikesta synkkyydestä huolimatta... ja kevättä, koska allergikon ei ole silloin mitenkään hyvä olla :(

Eikä tällä kertaa sen tämän enempää =) paitsi tietenkin se, että olen jälleen ikävän vallassa sen tähden, että minulla ja eräällä ihanalla ihmisellä on niin paljon etäisyyttä välissä =(
Noh, miehenhän tulisi olla vahva ja kyetä kestämään tällaiset asiat... romanttinen luonne vain hiukan haittaa ;)

np: Korn ~ Did My Time -mahtava bändi, kun ajatukseen tottuu =)

Cheers, Kainie

Näin totesin tänään, kun tartuin erään toisen bändinjäsenen kanssa kitaran (huom!) kaulaan kiinni ja aloitimme pienen jammailusession kahdestaan... Aluksi molemmilla oli tietenkin sormet jumissa ja sitä rataa, ja visiointi oli hiukan heikossa... mutta tällöin lyödäänkin bluesvaihde silmään ja unohdetaan huolet =) näin se toimi tälläkin kertaa, ja aikaiseksi saatiin pari hyvin outoa aihiota, joita en todellakaan toivo ikinä ilmestyvän mihinkään julkisuuteen... for the credibility, that is =)

Ja niinkuin sanoin, tuli todettua jotain, minkä on sinänsä aina tiennyt, eli musiikki kuvastaa pelkästään tekijänsä mielentiloja, tuntemuksia ja ajatuksia eräänlaisena tajunnanvirran ulostuotoksena.
Ja lisäksi totesin, että akustinen säveltäminen ei ole minua varten, sillä saan aina sointukuviot jollain järjettömällä tavalla kuulostamaan YES:iltä, se nyt hitto vie on puhdas häpeän asia ;)

np: A Perfect Circle ~ Thomas

Cheers, Kainie

...Että uni on kuitenkin ihmiselle puhtaasti hyväksi: Olen taas paljon paremmalla mielellä =)
Ei se elämän kohtaaminen niin hirveää olekaan, sitä vain pitää tuijottaa virkein mielin ja kirkkain silmin =P
Siitä huolimatta, mielestäni usko huomiseen on aikas mielenkiintoinen asia: se, miten helposti se murentuu tai sen saa taas koottua on täysin päivästä, ja ympärilläsi olevista ihmisistä kiinni...jotenkin hullua, että joskus koko ihmisen olemus ja hengissä selviytyminen voi olla niin paljon ympäristöstä kiinni... Ei silti, oma uskoni on tällä hetkellä vahvempi kuin pitkään aikaan =)

np. Tool ~ The Patient

Kuinka nopeasti se ihana olo jota kait jotkut ihastumiseksi kutsuvat muuttuu ikävöinniksi ja haikeudeksi...sitä kait se etäisyys teettää, tämä olo alkoi jo junamatkalla kotiin, ja voimistui hiukan näin yön pimeinä tunteina... tuntemattomia lienevät sydämmen ja sielun tiet...
Noh, eiköhän kunnon yöuni oloa helpota =) toivon, ja uskon jopa näkeväni kauniita unia tästä ihmisestä =)

Uni siis kutsuu tätäkin sankaria ;)
Eli palatkaamme aiheeseen virkein mielin päivällä ystävät rakkaat =)

np. A Perfect Circle ~ Sleeping Beauty -Mynard james Keenan osaa kaiken muun ohessa tehdä myös kauniita kappaleita, tämä on yksi parhaista =)

Cheers, Kainie

Eli kotona jälleen... Ja uskoakseni paremmalla fiiliksellä kuin koko vuonna! =)
Niin, te naiset olette tosiaan uskomattomia olentoja, kun kykenette niin nopeasti muuttamaan miehen fiiliksiä, eikä siinä useimmiten hyvään suuntaan =)
Suudelma Espan valojen alla lienee upeimpia muistoja koko elämäni ajalta =D

Ja se taas kertonee jotain minusta, että ensimmäinen asia mitä tein kotiin päästyäni oli kitaraan tarttuminen...luulempa että olen koukussa johonkin ;)

Se tästä tällä kertaa, lisää "syväluotaavia" merkintöjä jälleen ensikerralla.

Cheers, Kainie

Niin, tämänpäiväisten treffien jälkeen minulle vahvistuivat ne tunnot joita olen tuntenut viimeksi kolme-neljä vuotta sitten =) siinä on vain sitä jotakin joka saa ihmisen säteilemään =)

Kuitenkin: Huomenna takaisin kotikonnuille, ja vanhaan rutiiniin... uudella fiiliksellä tosin, mikä on erittäin cool =)

Ainoa asia, mitä olen kuitenkin TODELLA kaivannut täällä ollessani on soittovälineistöni... mutta niitäkin pieniä ystäviä pääsen taas huomenna tapaamaan =)

Olen odottanut tämän käyttööntuloa kuin kuuta nousevaa! Nyt minulla on täydellinen reitti purkaa elämänfilosofiaani ja ongelmiani kaikille jotka siihen viitsivät tutustua... ;-)

Elän tällä hetkellä onnellisia aikoja: vietän vaihteeksi aikaa ystäväni luona helsingissä, jonne tulin tapaamaan erästä tyttöä... olemme tapailleet jo kahdesti ja tunnen olonoi paremmaksi kuin vuosiin! Jospa tässä vaikka saisi kotiin palatessaan vihdoin taas musiikillisestikin jotain aikaan... Rok n' roll! -niinkuin miehet Spinal Tapistä sanoivat...

Jos tästä hetkestä huonoja puolia pitää hakea, niin se sanottakoon, että olen kesän jälkeen yhä työtön, mutta joku junankaltainen siellä tunnelinpäässä näyttäisi valoa vilkuttelevan...