IRC-Galleria

Se on karu totuus, karu totuus,
ettet sä voi styylaa enää mun kaa.
Ei oo paluut, ei tulevaisuut..

Eri asioita elämästä etsitään,
sitä vaihetta kestä kovin pitkään.

Turhaan odotetaan kipinää,
ei pidä todellisuutta sysää syrjään.

Ja vaik se rakkaus ois arvost kaiken yrittämisen,
auta ei keinot jos tullut on siit skeptinen.

Arvon ennen menettämistä kumpa tuntis,
se olis huomattavaa edistymist perusjuntis.
Mut ei ain rakkaus riitä,
ei kaikki osaa kiittää siitä.

Ei meit maahan oo niitattu kii,
ei olla mantereit, ei olla saarii.
Erillemme me ajauduttiin,
mut jaloillemme kumpikin pudottiin.

Se ei voi, mennä niin et kadulla me sanota ees moi,
eikä muisteta ollenkaa niit hyvii aikoi.
Miks tuhlata enempää näit voimavaroi

Kun kuljen ohi sun kotitalosi mä mieti en
kenen kanssa sammutat sun valosi.
Aio en enää,
haikailla sun perään,
mun täytyy elää!