IRC-Galleria

Marja-Sirkka Anttosella oli ongelma. Hän oli ollut kihloissa jo kolme vuotta, mutta nyt yhden pienenpienen syrjähypyn takia kihlaus peruuntui ja ex-kihlattu otti ja lähti.
Marja-Sirkka oli silminnähden rakastunut mieheen, jonka kanssa oli syrjähyppyyn syyllistynyt ja, kuten olettaa saattaa, tästä miehestä ei Maija-Sirkka kuullut enää mitään. Marja-Sirkka oli nyt yksinäinen nuorehko nainen. Koska ei keksinyt, mitä kaikella ylimääräisellä ajallaan tekisi, hän päätti valmistaa omakätisesti poimituista aineksista koristekranssin.
Ainesten keruu kesti oletettua kauemmin ja kahden viikon päästä metsästä palatessaan Marja-Sirkka luki paikallis-sanomista, että hänen rakastajansa, ts. syrjähypyn toinen osakas, oli kohdannut kalman kylmän kosketuksen liikenneonnettomuudessa. Nyt Marja-Sirkka tunsi itsensä entistäkin yksinäisemmäksi ja hylätyksi. Niinpä hän keskittyi, ja uutteralla työskentelyllä sai aikaiseksi irstaan ja haureudellisen ruman koristekranssin. Kranssi oli niin ruma, että hän ajatteli vievänsä sen rakastajansa haudalle, - olihan hän pikkumaisessa päässään sitä mieltä, että tämä kaikki oli miehen syytä. Täten hän saisi aikaiseksi kauniin naisellisen ja täydellisen hyödyttömän koston, sillä edes Marja-Sirkka ei uskonut sieluun ja siihen, että ruma kranssi jotenkin häiritsisi miehen ikuista lepoa. Koomaisen harmaa hautajaispäivä koitti ja sitä seuraavana yönä Marja-Sirkka toteutti viehättävän epärikollisen tekonsa.
Hän oli pukeutunut punaiseen sadetakkiin ja Nokian mustiin kumisaappaisiin, sillä yö oli sateinen. Marja-Sirkka kaivoi riettaan kranssin taskustaan, jossa se oli menettänyt osan kaameudestaan ja näytti nyt ränsistyneeltä. Hän asetti kranssin siistinharkittuun epäsymmetriaan kauniiden kukkaseppeleiden sivulle. Tihutyönsä päätteeksi hän palasi kotiinsa ja joi lasillisen lämmintä kaakaota, sillä hänen pintaverenkiertonsa oli heikko ja sormet palelivat. Kaakaon juonti ei tosin ottanut onnistuakseen, koska maito oli hapanta ja kaakao kökkäreistä. Hapan maku suussaan hän suuntasi vuoteeseensa.
Yöllä hän näki unta entisestä kihlatustaan ja kuolleesta miehestä. Unessa he harrastivat homoeroottista ja tavattoman roisia seksiä. Uni kiihotti Marja-Sirkkaa mielettömästi ja hän heräsi pöksyt märkänä keskellä yötä onanoimaan. Kesken yksinäisen aktin hän havaitsi pimeässä huoneessaan liikettä ja tunsi vienon karvasmantelin tuoksun. Hänen ex-syrjähyppynsä oli haissut samalta. Karmivan totuuden paljastuttua Marja-Sirkka keskeytti hyvin alkaneen toimensa ja tarkasteli huonettaan. Hän vaistosi jonkin läsnäolon ja tunsi ihollaan kalvaan kiihottavan kosketuksen. Hän tunsi hellän kylmät sivelyt kohoilevilla rinnoillansa ja aisti viileän hengityksen poskellaan. Hänen vartalonsa värisi kylmien kosketuksen suuntautuessa alavartaloon. Vain yksi ihminen oli osannut hivellä hänen sisäreisiään noin kiihottavalla tavalla! Hän tunsi kalmankylmän suudelman napansa alapuolella ja pyörtyi. Aamulla herätessään hän huomasi yöpöydällään viestin, jossa luki:" Kiitos kranssista. Se on niin ruma, että haluan saada kanssasi epäkuolleen lapsen. Tulen vierailemaan luonasi joka yö niin kauan, että olet raskaana. Sinä ruoja! Tajuat kai, että ilman sinua minä lepäisin rauhassa taivaassa harppujen soidessa? Piinaan sinua tulevan lapseni välityksellä lopun ikääsi, ja sen jälkeen! Terveisin: Tiedän kyllä kuka. P.S. Olisit voinut sentään hereillä pysyä; minä en niin välitä nekrofiliasta."
Marja-Sirkka oli perinjuurin järkyttynyt. Noitakonsteja osaavana hän alkoi heti miettiä, miten saisi aikaiseksi keskenmenon. Hengen poismanaamista hän ei edes ajatellut, vaan päätti lujasti pysyä ensi yönä hereillä. Ajatella, hyvää seksiä joka yö, lopun elämän ajan! Siis jos hän saisi aina aikaiseksi keskenmenon. Marja-Sirkka lähti navettaan, sillä hän tiesi, että keskenmenon sai aikaiseksi ylijalostuneen aushiren turvonneilla nänneillä ja raiskaussiemennetyn vasikan syljellä. Lähimpään navettaan oli matkaa kolmekymmentä kilometriä ja niinpä Marja-Sirkka kaivoikin sukset esille. Sukset olivat puiset ja ne kaipasivat pito- ja liukastusainetta, jota Marja-Sirkalla ei ollut. Niinpä Marja-Sirkka voiteli suksensa kauttaaltaan jäänpitävällä Vaseliinilla. Monoja Marja-Sirkalla ei ollut, joten hän painoi pienet reiät kenkiensä pohjiin.
Navettaan saavuttuaan hän paleli kauttaaltaan ja joutui sokkiin pelästyttyään kylmiä käsiään. Sokissa olevan ihmisen pintaverenkierto heikkenee entisestään ja potilas saattaa menettää tajuntansa. Niin kävi myös Marja-Sirkalle, joka tuupertui navetan kylmälle lattialle lyöden päänsä pahasti lehmän häntään. Vanha Palli-Vaari saapui iltalypsylle viisi tuntia tapahtuman jälkeen ja löysi tajuttoman Marja-Sirkan navetan lattialta. Ensiaputaitoisena miehenä Palli-Vaari alkoi elvyttää Marja-Sirkkaa ja saikin tämän virkoamaan. Ambulanssi saapui paikalle puolen tunnin kuluttua virkoamisesta. Marja-Sirkka ei liikuttanut vasenta ruumiinpuoltaan. Kävi ilmi, että hän oli halvaantunut ja joutuisi viettämään sairaalassa jonkin aikaa, minkä jälkeen hän joutuisi kuntoutukseen. Marja-Sirkkaa kismitti suunnattomasti, eikä hän kyennyt nauttimaan yöllisestä astraaliraiskauksestaan.
Kolmen viikon kuluttua yölliset hekuman hetket loppuivat ja syykin selvisi hyvin pian. Marja-Sirkka oli raskaana, eikä hän pystynyt kuntoutumaan. Häntä ketutti pirusti. Marja-Sirkka yritti valmistaa riettaita kransseja, mutta se oli vaikeata yhdellä kädellä. Masturbointi sen sijaan sujui moitteetta. Vähitellen, mahan kasvaessa Marja-Sirkka löysi seesteisen tyytyväisyyden tilan ja valmistautui äitiyteen. Hänet valtasi hirvittävä ylpeyden tunne, kun hän puhui muiden tulevien äitien kanssa lapsestaan. Kahdeksan kuukauden kuluttua hän oli saanut tehtyä monta rujoa kranssia ja yhden keskosen. Hänen lapsensa syntyi ennen aikojaan, mutta oli muuten normaali. Vauva oli sinipunainen ja hengitti pinnallisesti.
Lapsesta kasvoikin hyvin pinnallinen mies. 14-vuotiaana poika jo meikkasi ja värjäsi hiuksensa punamustiksi. Marja-Sirkka kannusti poikaansa kaikin tavoin ja poika auttoi äitiään, mikäli jaksoi. Marja-Sirkka oli hyvin säilynyt ikäisekseen, eikä aikaakaan, kun aito pelimiehen poika kiinnitti äitiinsä huomiota vääristyneellä ja moraalittomalla tavalla. Marja-Sirkka nautti pojastaan mitä epä-äidillisimmin. Yliluonnollisella kepillään Marja-Sirkan poika niitti mainetta ja päätyi keinohedelmöittäjäksi. Tämä oli Marja-Sirkan ja muiden noitataitojen osaajien kannalta huono asia, sillä nyt ei enää tullut raiskaussiemennettyjä vasikoita syljen varastamista varten. Seurauksena oli noitien huima synnytyslukujen kasvu sekä ikionnellisia, säihkyväsilmäisiä vasikoita. Loppu.