IRC-Galleria

o1. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä?
o3. Koska ja miten tapasimme?
04. Oletko ihastunut minuun?
o5. Pussaisitko minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
o7. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
o9. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Ystäväni,

miten löysit tiesi tänne?

Miten tiesit, että sinua juuri nyt kaipaan.

Katsettasi, hymyäsi, lämmintä sydäntäsi.

Olenko koskaan muistanut kertoa,

kuinka paljon sinua rakastan.

Sinä olet minun enkelini.

Pysythän vierelläni.





Emme tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.

Mutta olemmepa yhdessä tai erikseen, tiedän,

että olen löytänyt todellisen ystävän.

Eivätkä tulevat vuodet voi koskaan muuttaa,

vaan vahvistaa ystävyyttämme.





Ystäviä ei hankita.

He liukuvat elämäämme

miltei huomaamatta,

vähitellen,

ja jäävät siihen.

-Elämän suurimpana lahjana





Yksinäinen ihminen on heikko olento.

Siteet toisiin tekevät hänestä vahvan.

Yksinään hän usein ponnistelee turhaan,

mutta vain yksi ystävän vilkaisu sydämeen,

yksi neuvo,

lohdun sana ystävältä

-ja matala taivas kohoaa korkeaksi.

Alakuloisuuden katto on poissa.






Kun maailma hajosi kappaleiksi,

kun uskoin, että elämä pysähtyy juuri tähän.

Silloin tulit sinä, ystäväni

-otit kädestä ja kerroit, että huominen tulee.

Sittenkin.





Ystävyyttä on vähän,

vaan ei ystäviä.

Pidä kiinni tosiystävästä,

kiinni molemmin käsin.





Uskollisen ystävän näkeminen rinnallaan

vastoinkäymisen hetkellä tuottaa

enemmän mielihyvää, kuin kirkas taivas merimiehille.





Tosiystävä kävelee silloin sisään,

kun koko muu maailma kävelee ulos.




Tosiystävä on se,

joka tuntee kaikki virheesi ja puutteesi,

ja silti pitää sinusta.





Ystävä kuulee nekin sanat,

jotka jostain syystä jäävät sanomatta.





Olet paras ystäväni,

koska sinun seurassasi tunnen,

kuin olisin kotona, koska sinun lähelläsi

pilvinenkin päivä tuntuu aurinkoiselta.

Kun saan jakaa kanssasi ilon, se kasvaa kaksinkertaiseksi.

Kun saan kertoa sinulle suruni ja huoleni,

ne tuntuvat kevyemmiltä kantaa.

Joka päivä olen kiitollinen sinun ystävyydestäsi.





Ihmisiä ei kerrallaan

tunne monta,

ystäviä paljon vähemmän

ja jokainen heistäkin

on joka hetki

eri tavalla läheisempi.





Ystävä on se,

joka ei ole mustasukkainen,

vaikka sinulla on muitakin ystäviä.





Ajattelen usein,

miksi juuri minä olen saanut niin ymmärtäväisen

ja huomaavaisen ystävän.

Ehkäpä siksi, että oppisin

arvostamaan toista ihmistä.

Ehkäpä siksi, että tarvitsen sinua.





rakkaudesta:

Suuri voima on auringolla,

se vie maasta lumen.

Suurempi voima on rakkaudella,

se vie silmistä unen.





Luin kaikki vanhat kirjeesi.

Raskas huokaus jokaisen jälkeen.

Mitähän teet?

Sataa lunta.

Kaikki on aivan kuin pehmeämpää.

Ikäväkin.

Mutta minun vain on niin ikävä.







Kävelen.

Tiedän, että olet tulossa jossain takanani.

Käännän hitaasti pääni.

Kun katseeni saavuttaa sinut, kohtaan katseesi.

Pysähdyn.

Tulet kohdalleni ja katsot minua pitkään.

Otat kädestäni kiinni.

Olen onnellinen.






Sinä se olit, Jumala,

joka sanoit:

-Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä,

minä teen hänelle avun.

Sinä se olit, Jumala,

jo sytytit ihmisen ikävän toisen luo.

Sinä se juuri osoitit:

tämä ihminen tässä,

minua varten luotu.

Hänen kanssaan tahdon majani rakentaa,

-kulkea sinun viitoittamaasi tietä.






Ole onnellinen, missä vaellat.

Hälle uskollinen, ketä rakastat.






Katso uskolla ylöspäin,

toivolla eteenpäin,

rakkaudella sivullepäin,

kiitoksella taaksepäin.






Jokainen lähtö voi olla viimeinen,

jokainen hyvästijättö ikuinen.

Rakastan, sillä huomenna kaikki

voi olla jo myöhäistä...






Olet olemassa, rakas ihminen.

Elämä kaunis on, kun tiedät sen;

ei tärkeintä se, mitä sanot, teet,

vaan se, mitä olet -hymy, kyyneleet.

Olet olemassa -sitä tarvitsen,

kuin lintu ilmaa, maata kukkanen.






Unelmistani en luovu.

Tuulet tyntävät eteenpäin,

kauemmas eilisestä,

kauemmas sinusta.

Päivä päivältä tulen vahvemmaksi

-ehkä jo ylihuomenna unohdan sinut.

Mutta rakkauttani en unohda koskaan.





Todellinen rakkaus tulvii kohteensa ylle

vaatimatta vastineeksi mitään.






Sitä hetkeä koskaan unohda en,

kun sain kohdata rakkauden.

Tulit luokseni silmää iskien

ja käteeni pieneen tarttuen.

Vain hetken yhdessä kuljettiin,

meni kappale kaunista matkaa.

Se tie oli kirkas ja lohdullinen

vaan Luoja ei sallinut jatkaa.






Missä maassa, millä tähdellä kohtasimme,

missä metsässä huojuimme

millä niityllä kasvoimme

kukkien rinnakkain.

Kulkivatko sielumme samojen usvien läpi,

saman ikävän kantamina

ja nyt tällä tähdellä, tällä polulla kohdatessamme

sielumme samaa sukua

löysivät levon toisissaan.

-Maaria Leinonen-





Saavuit hiljaa, tuskin huomasin.

Kuljit kanssani, vaivoin tajusin.

Lähdit luotani, yhä vaikenin.

Tänään huomasin -sua rakastin.





Istun märällä rantakivellä.

Tuuli vaeltaa ohitseni

sekoittaen hiukseni.

Aallot soittavat vaimeasti tuutulauluaan.

Kesä on mennyt.

Ja sinä.

Otan taskustani sinun kuvasi,

rypistyneen.

Muistan, kuinka olimme täällä kahden

auringonlaskun aikaan.

Minä olen nyt ilman sinua.

Mukanani vain muistot

ja tämä pohjaton ikävä.

Rehellinen olla pitää

niin sanotaan



Ystävällisyys palkitaan

koulussakin todetaan



Olen elämässäni

noista kahdesta

kiinni pitänyt



Kynsin sekä hampain

välillä jaloillakin

puristanut



En tunne olevani

perijä, vaikka



-Rehellisys maa

perii-



On tunnettu

lausahdus ja

lapsena opittu



Ystävyyttä aina

yritän ajatella



En siis

omaani



Siihen en edes

itse ole

kelvollinen



Kenenkään ystäväksi

tarkennan



En syytä ketään

enkä sormella osoita



Sillä siihen

minusta ei

ole



Tätäkin tarinaa

peilille puhun



Siis itsekseni

olemattomia

jupisen



Kaikki tämä oli

vain tarinaa



Tarinaa sisältäni



Joka nyt on

tyhjä



Kuten on nämä

kädetkin



Silmistäkin

sininen on

kadonnut





Ja nyt

kynästäkin

loppui muste



Ai niin se ystävyys,
se loppui kanssa

laita " <3<3 " jos rakastat mua,
laita " <3 " jos olen tärkeä
laita " :D " jos välität musta,
laita " :) " jos ollaan vaan kavereita,
laita " :( " jos et pidä musta,
laita " >:( " jos vihaat mua

Kun olet vastannut tähän, lisää tämä omaan päiväkirjaasi, niin näet mitä mieltä muut ovat sinusta!

Horoskoopit Kalat 20.2.-20.3.

Avainsanat: Herkkyys, haavoittuvuus, tunteellisuus, taide

Hallitseva planeetta: Neptunus

Onnen päivä: Keskiviikko

Onnen väri: Violetti, merenvihreä

Onnen kivi: Helmi

Elementti: Vesi

Luonne: Muuttuva

Laatu: Feminiininen, negatiivinen

Terveys: Kalat hallitsee jalkateriä. Psykosomaattisia vaivoja.Taipumusta depressioon ja alkoholismiin.

Mikä minussa on vikana… Luotanko liikaa ihmisiin… Luotan siihen
että kaikki ovat hyviä toisilleen… luotan siihen mitä haluan
uskoaÂ…

Niin moni ihminen on pettänyt minut, mutta en vain osaa päästää irti,
koska jostain saan aina lisää uskoa siihen että ihmiset muuttuu,
vaikka sisimmässäni tiedän ettei niin käy…

Vai onko tosiaan niin etten oikeasti luota kehenkään, vaan pelkään
koko ajan että ihmiset puhuu minusta jotain sellaista jota ne voi
käyttää minua vastaan…

Jo lapsena olin se heikoin jota syrjittiin… sieltä on vaikea nousta
ylös valoon, vaikkei muut edes huomaisi että on paha olla, voi itse
tehdä elämästään tällaisen… luulosairautta… sisimässä heikko
itsetunto… ulospäin vahva ja itsenäinen…

Enää en jaksa odottaa keneltäkään mitään, sillä tulen aina
pettymään… Kaikki sopimukset on turhia sillä ne eivät koskaan
pidä… kun tulee petetyksi ei enää löydä luottamusta… Jos aina
voisi antaa anteeksi huijaisi siinä vain itseään… tuhoaisi itse
itsensä…

Minut pakotettiin lähtemään luotasi
ja hukun kaipuun mereen.
En tahdo olla erossa,
tahdon olla rakkaani luona.
Ikävä verhoilee koko maailman,
se on musta.
Tahdon rakkaani luo,
en kestä ikävää.
Katson vain kuvaasi,
kaivaten.
Kaipaan jokaista kohtaasi,
jokaista kosketusta,
jokaista kaunista sanaa.
Jumalauta,
älkää laittako minua häkkiin,
päästäkää rakkaani luo.
En voi elää ilman häntä.
Säälikää, armahtakaa,
ihan mitä vaan,
mutta älkää erossa pitäkö,
se tappaa.
Ikävän verho putoaa päälleni,
hukuttaen,
tukehduttaenÂ…

Jos menettäisin sinut,
yhtäkkiä,
olisiko se viimeinen kerta?
Jos kaikki muuttuisi,
hyvä,
ei aina tarvitsisi parempaa toivoa.

Minulla on niin paljon unelmia,
yhdestäkään en aio luopua.

Jos kaadun maahan,
lyötynä,
nostaisitko minut selkääsi?
Jos sinä olet enkeli,
ystävä,
kannattaisitko minua siivilläsi?

Minulla on teitä niin vähän,
tekisin kauheita,
jos yhdenkin teistä menetän.

Taivaaseen,
sinne jonnekin,
rakennamme oman pilvilinnan.
Toivoen, että siellä kanssasi ikuisesti asuisin,
ja joskus sateisena iltana kuiskaan:
"Rakastan"

Olet minulle rakas,
liiankin,
olet niin hauras.
Pelkään, että katoat
kuin vedenpinnan kuvajainen,
jos vain hipaisenkin sinua.

En tahdo menettää sinua.

En enää haluaisi olla niin kuin sinä
en tahdo valehdella,
en varastaisi,
en pettäisi ihmisiä.

Minä en matki sinua.

Minä osaan ajatella muitakin kuin itseäni,
minä osaan rakastaa eikä vain esittää
minä osaan välittää aidosti.

Sinun veresi minä syljen pois.

Minä olen Leetah ja sinä olet Winnowill
ja se taistelu jatkuu

Mutta sinua minä en halua enää

Minä haluan nyt vapaaksi
siitä helvetistä
jota sinä olet pitänyt kytemässä
melkein kaksi helvetillistä vuotta


Haluan sinun tietävän
että kerran minä rakastin sinua

Ja kerran minä kostan sen sinulle>