IRC-Galleria

Katya83

Katya83

alkaa jo näyttää valoisemmalle

Kiitos Ari hienosta laulusta.Torstai 24.05.2007 01:44

"Your light was always shining on my way,
there was so many things i'd like to say,
so many words were left unsaid,
before you flew away.

So in my heart I'm sending you my love,
I'm giving it wings
so it can fly
and reach you wherever you are.

And the years go by,
still the years go by, forever.

Angles are calling,
heaven is crying.
Crying tears of blood
'cause it was not your time.
Angles are calling,
Hard rain is falling,
covering my tears and my pain,
calling...

You used to play in the summers in the grass,
I always thought of you fragile as glass.
Your memory is all that I now have.
Somethings here so hard to understand,
I thank you for your love and take your hand.
Some of us down here are born as angels.

And the years go by,
still the years go by, forever."

Kiitos Juha niistä vuosista, jotka sinut sain pitää. On niin vaikeaa päästää irti, enkä halua sitä tehdä. En ole siihen vielä valmis. Tiedän, ettet olisi halunnut minun vaipuvan näin alas, synkkyyteen. Mutta en voi sille mitään. Ei vain ole voimia ponnistaa ylös. Ei vielä.

Tuska puristaa mun sydäntä, se nyrkki on kylmä. Haluaisin vain nukkua, unessa ei ole todellisuutta. Eikä se, etten pysty vielä pitämään kuvaasi esillä tarkoita sitä, että en haluaisi nähdä ja muistaa. Muistan liiankin hyvin, joka kerta se kuva repii haavan auki. Onneksi kaikki muistoni sinusta ovat hyviä. Mitä nyt lapsuudessa kiduutettiin toisiamme hengiltä, tiukassa se oli. Silloin. Voi kun saisi sinut takaisin, palata kuukauden taaksepäin. Aika juoksee ihan siivillä, en tiedä mihin päivät katoavat. Ne vain alkavat ja yhtäkkiä taas onkin ilta. Illat ovat pahimpia. Samu menee nukkumaan ja kämppä hiljenee. Jään yksin ajatusten kanssa. Musiikki soi ja löydän päivittäin lauluja, jotka kertovat menettämisen tuskasta.

Koetan löytää pieniä ilon aiheita tästä elämästä, jotta jaksaisin. Välillä ne vain ovat kiven alla. Vesisade masentaa minut täysin, ihan kuin taivas itkisi mun kanssa. Aurinko tuo taas hieman valoa risukasaan, silloin pysyn paremmin kasassa.

Juhannuksena, isoveljenkin tullessa Kemiin katsomme videota viime joululta. Siellä sinä olet, onnellisena. Elossa. Niin minä sinut haluan muistaa. SE tulee olemaan rankka katsottava, mutta se on tärkeä. Onneksi meillä on se ja muistoja. Niin paljon muistoja.

Kiitos pikkuveljeni. Kiitos että sain sinut elämääni edes hetkeksi. Ne hetket pysyvät iäti mielessäni. <3


Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.