IRC-Galleria

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

Blogi

- Vanhemmat »

Reissut ne vaanKeskiviikko 19.04.2006 22:31

Bonjour, hyvää pääsiäistä ja yläfemmaa Chamusta.

Meikä nyt sitte on taas täällä alpin päällä. Tulin kaks viikko sitten 6. päivä ja tarkotuksena ois olla tonne kesäkuulle asti. Viimeistään kyllä varmaan juhannuksena pitää olla hangossa pyörtyilemässä.

Kiitos kaikille läksiäisiin osallistuneille ja erityisesti ex-kämppikselle Sailalle, joka urhoollisesti kesti mun muuttohässäkkää. Oli aika hyvät muussit ja tais kuitenki mennä suht myöhään. Kasilta oli lento ja viimesten yöllisten ja kännisten kamojen kasailuyritysten jälkeen sain tunnin nukuttua ennen ku faija tuli kuudelta hakeen. Oli aika rapee fiilis autossa.

Ei ole muuten Suomesta poistuminen ikinä ollut semmosen työn ja tuskan takana, mitä sain sen päivän aikana kokea. Meininki alkoi jo Turvatarkastuksessa just kun olin saanut 35 kilon lautabägin neuvoteltua ilmaiseks koneeseen. No siinähän tietty metallinpaljastin alkoi huutaa ja univormu rupes syynää käsivehkeellä meikälästä päästä varpaisiin. Käytiin ranne- ja kaulakorut ja vyön soljet housujen niittejä myöten. No ei siinä mitään, mutta tietystihän käsimatkatavararepusta löytyi röntgenissä joku epäilyttävä esine. Eiku reppua penkomaan ja sieltähän sitte löyty kauan kadoksissa ollu leatherman. On muuten hauskaa ohjailla virallista turvaheppua oikealle repun taskulle kun ei itse saa siihen koskea ja näyttää olevan hiton vaikeaa ymmärtää mikä on "vasen sivutasku" repussa jossa on kaksi taskua. Ihan kuin jossain reality-ohjelman sokkojuoksussa, missä avioparit antavat toisilleen ohjeita, kun Hillevi ei tunnu palkintomatkasta vauhkoontuneena erottaa oikeata vasemmasta.

No mulle annettiin sitte kaksi vaihtoehtoa: Jätä letermani kentälle säilöön 3€/vrk (joo, kyllä vissin kolmeks kuukaudeks) tai checkkaa koko reppu ruumaan. Pikkasen pelotti, ku repussa oli kaikkea särkyvää lasku- ja aurinkolaseja, kuulokkeita, soittimia ja läppäri, mutta en kuitenkaan Laua:lta haisevana kehdannu ehdottaa, että olisin tsekannu pelkän letermanin -oiskohan menny painorajoihin.
Otin kuitenki repusta läppärin ja ipodin turvaan ja suunnistin saman turvadiskon läpi portille.

Oltiin jo kaikki matkustajat istumassa koneessa ku Kapteeni kuuluttaa, että kone joutuu tekniseen tarkastukseen ja kaikki matkustajat takas terminaaliin. No vähän ajan päästä, ku kaikki oli terminaalissa ihan ulalla, ne kuulutti, että koneesta on menny sähköt ja lähtö siirtyy 1,5 tunnilla. No siinähän meni sitte jengillä jatkolennotki viduiks, Ja ne kuulutti myös meikäläisen transfer-tiskille saamaan uutta lentoo. Siellähän oli jo tietty kauhee jono ja meikä odotteli siinä puol toista tuntia tukka pystyssä huojuen ku muut tuskasteli ja kiroili ympärillä.
Sitte ku pääsin tiskille, Täti kysyy, että "minne oot menossa?"
-"No Geneveen."
-"Kuulepas nyt kun kollega kuulutti jo aikaa sitte kaikki Genenveen menijät muualle, etsä enää sinne ehi."
No enhän mä mitään ollu kuullu, ku olin seissy koko ajan laput korvilla ja keskittyny vaan pystyssä pysymiseen. Sitte se etti mulle seuraavan mahollisen lennon, joka osottautu Frankfurtin kautta, eikä aikasemmaks kun 14.00. Siis kyllä kyllä, kuus tuntii myöhemmin ku oikeesti piti lähtee ja kun kello veti jotain kymmentä, ni siihen olis neljä tuntii aikaa. Mitä hittoo mä tekisin neljä tuntii Helsinki-Vantaalla pahalla ololla ja muovikassissa olevalla läppärillä, mihin en tietty tajunnu ottaa virtapiuhaa? Sain onneks 12 euron lounaslipun, mikä on tietty siellä mestassa ihan liian vähän kunnon safkaan.

Kävin sitte syömässä ja lopun aikaa palloilin ympäriinsä muovikasseineni. Keksin jopa välissä, että läppärissä ois virtaa hetkeks ja kentillähän on langattomat netit, mutta se osottautu maksulliseks ja hinta oli 15€/24h. Siis kuka hengaa lentokentällä vuorokautta -Paitsi tietty yks satunnainen uuno, joka missaa kaikki maholliset lennot. Vihdoin kahelta laahustin Frankin koneeseen, joka tietty oli täynnä kovaa mongertavia nahkahousuja.

Ekaa kertaa päivän aikana sain vähän nukuttua koneessa, joka sekin oli tottakai sen verran möyhässä, että tunnin vaihto kutistu juoksemiseks lentokentän, joka ei ollukaan ihan pienimmästä päästä, läpi. Oisin kyllä ehtiny hyvällä marginaalilla, jossei Saksan turvatarkastus ois osoittautunu vielä perusteellisemmaks ku Suomen. Repussa ei enää ongelmia, mutta sen jälkeen ku oltiin taas miehissä ihmetelty koruja ja vyötä, rupes univormu tarkastelee kelloa. Kun suunto ilmeisesti alkoi vaikuttamaan liian uhkaavalta, pyys mut sivummalle istumaan, riisumaan kellon ja kengät. Sitte toljotettiin miltä kello ja kengät näyttää läpivalaistuna. Ei taaskaan löytyny pommia, mutta aikaa saatiin kulumaan sen verran, että ne jo antoi portilla viimesiä kuulutuksia.

Vaikka kyllähän mä sen jo tämmösen päivän jälkeen olin arvannukin, mutta viimenen yllätys koitti sitte Geneven kentällä, kun ei matkustaja-Järvisen matkatavaroita näy missään. Kävelin sitte baggage-toimistoon, josta ne sano että kamat on hukassa ja ne toimitetaan kämpille kun löytyvät, eli samana iltana. En enää jaksanu lähtee kikkailee junilla vaan otin suoraan kalliimman dösän, joka lähti melkeen heti. Alun perin piti olla Genevessä ennen puoltapäivää, nyt olin puol kuus siellä ja Nixissä vasta ysin jälkeen. Kamat vasta seuraavana päivänä, onneks sentään repussa kaikki ehjänä.

Sitte ehittiin pari päivää laskee ennen ku keli huononi ja päätettiin lähtee Kaurin kanssa Verppaan moikkaa Tuaa ja Tuonelan hurjia. Yks yö piti olla ja vetää perseet. No oltiin afterissa tappiin asti, ei menty muiden perässä yökerhoon, ku piti maksaa, ja lopulta meidät oli korjattu keskusaukiolta nuokkumasta suomalaisten kämpille nukkuun. Aamulla ku piti mennä kaljakaapille ennen vessaa, ni eihän sieltä mihinkään päässy lähteen. Sama laulu ku ennenkin, ja kolme päivää siellä meni aivan samalla lailla. Rahaa meni ku lapiolla ois heittäny, baareissa tuli häröiltyä, kortit piikissä, oltua alasti ja teltassa. Ois vähän rauhallisemminki voinu ottaa, mut tällä kertaa näin. Sen jälkeen meni aika monta päivää haavoja nuollessa, ku ei meinannu jaksaa portaita kiivetä hengästymättä ja hikoilematta, randoomisesta tai kiipeilystä puhumattakaan. Yleensähän se on niin, että Verppaan tulee lunta sen mitä tänne enää mahu, mutta nyt oli kyllä niin, että siellä kolmessa päivässä kylään asti tosi paljon ku tänne ei hirveesti ollu tullu.

La oli Kelson synttärit ja pe Oli blue sky:ta ja lämmintä, joten toisella suomalaiskämpällä oli pääsiäis-grillibileet. Sen jälkeen oli taas sadekeliä, joten kaikilla suomalaisilla lähti löysät pois. Aika moista häröilyä ympäri kylää kännissä fillareilla. Itsellä tosin on kyllä nyt Tuonelasta paluun jälkeen pitkään korkit kiinni.

Se on koko ajan semmosta pari päivää pilvistä ja sadetta ja taas muutama päivä solee. ihan jees. Muut meidän kämpän kundit oli sveittissä majailee ja tuikkaa yhen aika taakin mäen ja meil on ollu sil aikaa tääl aika hyvää hiihtoo. Kolme päivää randoo putkee on laittanu jalat (ja selän, hartiat, niskan, kädet, pohkeet...) aika hapoille, mut aikaisemmista ennusteista huolimatta hyvän kelin pitäs jatkuu, ja nälkähän kasvaa syödessä, eli voi olla et joutuu vielä huomenna lähtee törmälle yskii ja hikoilee.

Juttua ja kuvia tulee lisää kun niitä tapahtuu ja jaksaa postaa.


-JJ
- Vanhemmat »