IRC-Galleria

Ainty:

Oot lukenu lehdistä, öljyt meriä likaavat/
Verijäljet jää pintaan maan ja leviää lika ja paska/
Ja piiskataan maata ja toivotaan että/
Kun tarpeeks voivottaa ei kaikki rakas pois loittoa ehkä/
Eikä ajatella nenää pidemmälle/
Totuus et itehän me viel vieritetään se isoin kivi itsemme päälle/
Ja oo hyvä viiltele jänteet/
Jos luulet et on vaikeeta, kun joillekkin liitelee päälle/
Pommit, kranaatit ja perhe ystävineen/
Siks dynamiittitakit menköön helvettiin sytkärineen/
Osamat rukoilee luotia taivaasta/
Saadaan kattoo telkkarist, kun rakkaat lapiol kuoritaan maasta/
Ympäri katuja itkua kuuluu vaan/
Ja lisää paskaa ympäri mantuja tihkuaa kummun takaa/
Tuskin jäljelle lopulta yhtään jää meitä/
Jos vuosi vuodelta karaistuu nää ystävät meidän/


Kerto:

Mitä sä teet pysähdy miettimään/
Kohdista silmät suoraan ylöspäin ja kerro näätkö siel mitään/
Kuinka korkeella seisot/
Ja pyhittääkö tarkotus lopulta keinot/

Deva:

Mä en vieläkään tiedä, mihin meit viedään täl tiellä/
Mut joudutaan sietämään vielä kasoittain paskaa ja kiertämään sieltä/
Mistä monikaan ei mielellään mee/
Liikaa lupauksii jotka jäikin vaan kielen päälle/
Isomman mielen käänne sai taas pienemmän kärsimään enemmän/
Ja oikeet loiset kylläisyydessään järsii täält hedelmät/
Niille joille ne kuuluis, jää kynnet sormista/
Niimpä siat ei roudassakaan jäätyneet sorkistaan/
Vaikka vois mennä tyytyväisenä goisimaan/
Niin rotta puree niin kauan et hampaat koskee toisiaan/
Jengi pelkää kuolla ja vetelän' lepää/
Raskaan päivän jälkeen toisaal pelätään enemmän elää/
Keskiteit ei tunneta, pelkästään aina ääripäit/
Nii ja oikeinpäin on toisinpäin aina väärinpäin/
Ei enää liikuta sana kaverii/
Jol' käsi liikkuu jos sitä liikuttaa pala paperii/


Kertsi:

Mitä sä teet...



Ainty&Deva:

Luulen että viel vuosien jälkeenkin/
Nään nuorien sotivan kun makaan suorilleen jään petiin/
Katon rannalla, kun auringon nään tieltä illan poistuvan/
Kun toisaalla takii kuoleman sirpaloituvat ja viha loimuaa/
Voi auta armias se ihan roihuaa, kun laulaa apilas tapaansa toistuvaa/
Vois pikkuhiljaa ajatella päällä ja/
Lopettaa nopeeta ennenkun kadotaan me päältä maan/

Tää laitto pastaa/
Mut niiden ei tarvii sellases paikas, mis oman hengen arvo, sananpainoo vastaa/
Sellast' paikkaa ei ole ja syynä siihen/
Muka syyttömät ihmiset ettii toisistaan syytä siihen/
Et sitä ei oo, Mut yhdessä/
Se mitä tehtiin kuudes päiväs, me tehtäis yhdessä/
Tos makaa joku mies veressä yltä päältä/
Mee ny vittuun muualle siit kuolemasta mullon nälkä/

Kyynel kuin helmi
Poskelles vierähtää
Jäljen jättää ja häviää

Surua viiltävää
Koittaa kai lievittää
Turhaan sillä muisto jää

Yö kanssas valvoo
Uneen tuudittaa
Sut kauas kantaa
Ja tähtiin peittyy maa

Ei takaisin aikaa saata
Mennyttä luokseen saada
Jokainen vuorollaan
Sen kokee kohdallaan

Miksi niin paljon kiintyy
Ikuisuus hetkiin jäätyy
Tunteitaan ymmärtää
Ei voi kai milloinkaan

En voi sua lohduttaa
En mennyttä palauttaa
En ihmettä pysty taikomaan

Yö kanssas valvoo
Uneen tuudittaa
Sut kauas kantaa
Ja tähtiin peittyy maa

Ei takaisin aikaa saata
Mennyttä luokseen saada
Jokainen vuorollaan
Sen kokee kohdallaan

Miksi niin paljon kiintyy
Ikuisuus hetkiin jäätyy
Tunteitaan ymmärtää
Ei voi kai milloinkaan

Ei takaisin aikaa saata
Mennyttä luokseen saada
Jokainen vuorollaan
Sen kokee kohdallaan

Mitä sä täällä istut pimeässä
kaikki muut on keittiössä
mitä sä täällä istut miettimässä
muista syrjässä

oon seurannut sua ja huomannut
jokin painaa mieltäsi
siis päästä minut tähän
anna istun viereesi

ehkä kerrot minulle sitten
miksi olet niin hiljainen
tää seurako vai mikä sut saa
vaikenemaan

mä tiedän sun tänne
yksin saapuneen
enkä usko sun viihtyneen
mä sinuun tahdon tutustua
viereesi kai istuutua saan

Äiti, en tahdo mennä kouluun
Äiti, saan aina olla yksin
Ei kukaan musta välitä
Saan aina yksin leikkiä
Äiti, miks toiset vaan kiusaa?

Mutsi hei, mä tahdon uuden videon
Tietsä mutsi, missä meidän faija on?
En lukea, en tahdo tavata En sydäntäni avata
Mutsi hei, mä en mee enää kouluun

Usein on vaikeaa elämäänsä aloittaa
Niin pienillä siivillä lentää

Voi kuinka koskee
Kelle sen kertoisin
Syvälle sydämeen sattuu

Sattuu, pienet hartiat kun alas painuu
Koskee, paha lääkettä on siihen löytää
Kiusaajat saapuvat, näytös voi alkaa
Koskee, kun sivusta vain sitä katson

Yksin taas välitunnilla hän seisoo
Niin yksin, pois leikeistä toisten
Pikku zorrot, pikku prinsessat
Kohta aikuisiksi kasvavat
Ne kostaa, et sydäntä voi niiltä ostaa

Voi kuinka koskee
Kelle sen kertoisin
Syvällä sydämeen sattuu

Voi kuinka koskee
Toiset ei ymmärrä
Syvälle sydämeen sattuu

Aurinkona saavuit sä luokse mun,
elämääni toit lämmön kaivatun.
Minä olin rantaa, jolla ei tuuli käy,
paikka, jossa liikettä ei näy.

Sinä olit myrsky jota ootin niin.
Osuit heti sieluun, sen purjeisiin.
Minä oli kaarnalaiva, haaveilija.
Veit mut liian kauas rannasta.

Kesäsade kasvoillain,
kyyneleeni peittää vain.
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.
Kesäsade lohduttaa,
kyyneleet se peittää saa
ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa.

Kesäyö mut huumas kai tuoksuineen.
Uskoin ihan kaikkeen, myös rakkauteen.
Runotyttö sai sen mistä haaveili muut,
kunnes kymenivät hiillospuut.

Kesäsade kasvoillain,
kyyneleeni peittää vain.
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.
Kesäsade lohduttaa,
kyyneleet se peittää saa
ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa.

Minä olin kaarnalaiva haaveilija.
Veit mut liian kauas rannasta.

Kesäsade kasvoillain,
kyyneleeni peittää vain.
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.
Kesäsade lohduttaa,
kyyneleet se peittää saa
ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa.

Kesäsade kasvoillain,
kyyneleeni peittää vain.
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.
Kesäsade lohduttaa,
kyyneleet se peittää saa
ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa.

Kesäsade kasvoillain,
kyyneleeni peittää vain.
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.
Kesäsade lohduttaa,
kyyneleet se peittää saa
ja kesäsateen jälkeen taas hengittää maa.

dippadaa, 22 päivää ja Jenni on 16. :)

17 aamua ja peruskoulu loppuu.

ja ska gå sleep ny. :D

ADIOS.

Vaikka se eilinen voimani vei
Kun mun hulluja juttuja tein
Mä en jää tähän makaamaan

Vaikka mä eilen paljon join
Esiin huonoja puolia toin
Mä en jää sitä suremaan

Näin eilen ensi kertaa sut
Olin luoksesi kompuroinut
Mun oli pakko sulle puhua
Suhun tahdoin tutustua
Mitä vaan, mitä vaan tapahtuikaan
Mitä vaan, mitä vaan
Tapahtuikaan

Vaikka se eilinen muistini vei
Oon kai vieläkin heikunkei
Kun mä en voi sua unohtaa

Vaikka me ei paljoa puhuttu
Oli kun ois aina tunnettu
Ja mä sain sut nauramaan

kerroit kauniin nimesi
En sitä koskaan unohtaisi
Uskalsin pyytää tanssimaan
Vaikken oikeen osaakaan
Mitä vaan, mitä vaan...

Vaikka se eilinen sydämeni vei
Ja järkeni samointein
Mä en jää niitä kaipaamaan

Vaikka me ei kauan tanssittu
Olen sun lähelläni tuntenut
Tahdon tuntea uudestaan

En enää mielestäni sua saa
Oot sinne muuttanut kai asumaan
Sua pääsin kotiin saattamaan
Sait sydämeni hakkaamaan
Mitä vaan, mitä vaan...

Kukapa kantaisi ihmisen viittaa
Kukapa piittaisi kaikista noista
Joista ei vuodet marttyyreita tee

Kukapa laulaisi ylpeän laulun
Valoisan taulun maalaisi siitä
Miten ei riitä kunniaa kuolemaan

Kukapa muu
Kuin jokainen itse
Lajinsa viimeinen
Kukapa muu
Kuin jokainen itse
Lajinsa viimeinen
Jokainen
Lajinsa viimeinen

Kukapa niistäisi paholaisen nenän
Kukapa tekisi sen viimeisen tenän
Kun perkele pullossa kiehuu kauheuden töitä

Kukapa pimeydeltä riistäisi voimat
Kiistäisi kuninkaan syntymän kurjan
Kukapa oikeuden nurjan paljastais

Kukapa muu
Kuin jokainen itse...

En mä paljon vaadikaan
Palan päivää palan yötä vaan
En mä paljon vaadikaan
Palan maata palan taivasta

Olla hetken aikaa
Olla niinkuin tähti joka yöhön putoaa
Olla hetken aikaa
Tuntea sun hengitys ja siihen nukahtaa

En mä paljon vaadikaan
Palan mustaa palan valkoista
En mä paljon vaadikaan
Palan tuskaa palan rakkautta

Olla hetken aikaa
Olla niinkuin tuuli joka yötä koskettaa
Olla hetken aikaa
Lausumaton lause sinun huulillas

26 päivää synttäreihin. :) iih.

tänää leffaan.. :)

Tulis jo kesä.

Sydän villi hakkaa, löytänyt sut oon. ;>