IRC-Galleria

Huh Huh! Nyt on isosteluhommat ohi tältä kesältä. Hieno leiri saatiin aikaseks, harmi vain että se on ohi. Nyt on todella haikea fiilinki.

Leiriläiset oli tosi mahtavia. "The Master Room"- huoneen jutut oli kyllä niin huikeet, kiitokset niistä Henrille, Tuomakselle, ja Pekalle, niin ja Reiskalle.

Oman ryhmän vahvuus oli 4(+1), Ella, Mirka, Pekka, Joonas. Kiitokset teille mukavista raamiksista ja ripeästä työskentelystä vastuualueilla.

Kiitos kuuluu vielä muille isosille, Annalle, Eveliinalle, Hannulle, Antille, Nooralle ja Meijalle.

Niin tosiaa... kiitos ohjuksillekkin vielä, eli Sarille, Artolle ja Juhalle(asianomaiset tuskin lukee tätä).

Iso-Antti

Huh huh! Olipas huikee keikka. Taas jälleen Metallica näytti mihin se pystyy. 10h jonotus palkittiin eturivillä(oishan siihen eturiviin toki vähemmälläkin päässyt, mutta eipähän tarvinnu olla huolissaan). Lämppärit oli iha ok, mutta olihan se vain ajan tappoa `tallicaa varten. Illan orkesteri soittikin sitten huikean settilistan.

1. That Was Just Your Life
2. The End Of The Line
3. For Whom the Bell Tolls
4. No Remorse
5. One
6. Broken, Beat And Scarred
7. Cyanide
8. Sad But True
9. Turn The Page
10. All Nightmare Long
11. The Day That Never Comes
12. Master Of Puppets
13. Fight Fire With Fire
14. Nothing Else Matters
15. Enter Sandman

Encore:
16. Helpless
17. Trapped Under Ice
18. Seek & Destroy


Kiitos Metallica!

Perjantaina 21.11.2008, kuuden viikon punnerrustreeniohjelma sai päätöksesnä. Sarjat oli sillo 22,22,30,30,25,25,18,18 ja 55 ja taukoa suoritusten välissä 45sek.

Tänään 24.11 oli sitte näytön paikka ja tuli tehtyä 100 punnerrusta. Kahdeksankympin kohalla tuntu jo, että tästä ei selvitä hengissä, mutta sisulla sit meni vielä 15 ja loput viis olikin sitte ihan ultimate vääntöö.

Käsitykseni taiteesta.

Elikkäs tänään 9:00 alko show ja sitä kestikin 36min. Hektisenä koulussa odottelin isoveljen ilmoitusta, että liput on taskussa. Sieltähän se viesti sit saapuikin.

Tjuu... elikkäs tänään 17.10.-08 varmistu rahapolitiikka metallican keikan lippuihin. Maanantaina sit on moment of truth että onko lippu taskussa vai ei.

Oli hieano keikka, siis aevan mahtava. Ei voi unohtaa

Heti tähän alkuun. Elli tästä ei tule tapa, älä luulekkaan.


Eli palasin ylläkseltä. 6 tiukkaa laskupäivää takana ja olo mitä parahin. Ainut miinus on se, että nyt pitää palata arjen hyytävään aherrukseen.

oliko tää vähä lyhyt?

Pitäisiköhän tähän alkaa kirjootella... vois olla aika mielenkiintosta sit joskus aina lueskella näitä.

Niin siis nämä kirjootukset täällä....