IRC-Galleria

Sitten sitä taas saavuttiin Hämeenlinnasta..
Selkä on kipeä huonon patjan vuoksi mutta perheestä selvisin kohtuullisin taisteluvaurioin. Liisa ei nostanut sen pahemmin kilpeään kuin miekkaansakaan minua vastaan, pikemminkin vähän toisinpäin. Torstai-iltana tuli ihmisiä katsomaan taloa ja evakkoonhan sieltä piti lähteä menemään. Liisa sattui samaan aikaan olemaan kotona. Rouva H päätti että menemme taksilla vaunujen kanssa kaupunkiin! Sanoin, ettei se käy päinsä, en voi ottaa sekä koppaa että vaunuja. Liisa jo taksin soittaneena tokaisi, että sinähän otat Mikan syliin. Hammasta purren ja kiukusta viheltäen sitten tein työtä käskettyä vaikken tykännyt jutusta yhtään. Mika oli kyllä kiinnostunut ja nauroi. Liisa osti minulle ja Mikalle vaatteita ja sen jälkeen Jhvisto haki pojan autolla. Toruvalla ja vihaisella katseella tosin. no minkäs minä Liisan ideoille mahdan. Liisa vei minut vielä hienoon ravintolaan syömään ja jutteli kuin ystävälle. Mitähän se vetyberoksidiblondi nyt oli vetänyt nenäänsä, vai oliko tämä ansa? Jos puhe oli tästä ensimmäisestä, niin mikäs siinä, tehköön sen useammin. Isä rassu itkeä tirautti Mikaa pidellessään siitä kuinka mielellään äiti olisi pojan nähnyt. Minkäs minä sille tein, huokaisin vain surullisesti ja syvään. Nautin siitä vähästä ajasta, jota minulla on jäljellä K-tiellä. Paikka myydään pian. On se vaan haikeaa luopua lapsuudenkodistaan mutta minkäs teet.. Minulla ei kyllä ole mitään asiaa Janakkalan asuntoon sitten kun se rakennetaan. Jotenkin vierastan ajatusta Liisan emännöimässä talossa joka on hänen omaisuuttaan..