IRC-Galleria

Ulkona on pimeää.
Katuvalot paistavat kelmeästi.
Kerrostaloalue, ulkona meluavaa porukkaa.
Tajunnasta iskee muisto.
Katuma..
seitsemän vuotta sitten Katumalla.
Minä ja Lari istumme Verkkotien grillikatoksessa.
Katselen mietteliäänä erästä taloa, jossa äitini asui 4 kuukautta.
Vetäisen nopeasti savuja keuhkooni ja irroitan korvani Larin ja Aspin keskusteluun.
Pah, jotakin jälleen viinasta. Puistan päätäni ja tumppaan.
Seuraava asia, jonka ymmärrän on terävä miehen ääni grillikatoksen sisäänkäynnillä.
"Karkki!"
Ylähuuleni värähtää inhosta, katson tulijaan.
Siellä on koulun räkänokkia, viisi kappaletta.
"mmh?"
Äännähdän ja katson Lariin, joka näyttää toimettomalta.
"Sähän pyörit sen Millan kanssa!"
Maiskautan huuliani ja nyökkään hajamielisesti.
"Onko sulla ruohoa?"
Puistan päätäni ja huokaan.
"Vittu varmasti on, älä valehtele!"
Poikajoukko tulee lähemmäs. Aspin ja Larin kasvot ovat pelon lamaannuttamat.
Nostan kulmaani. Eikö Lari puolusta minua? Ei, ei hän edes yritä.
Luon kyllästyneen katseen joukkoon.
"En käytä huumeita. Jos joku kaverisi olisi homo, tarkoittaisiko se että sinäkin olet?"
Poikajoukko kohahtaa ja isokokoinen köriläs tulee viereeni seisomaan.
Lasken katseeni, mutta leukaani tartutaan.
"Yritätkö sä läskipää olla vitsikäs?"
En katso päin. Minut nykäistään grillikatoksen kaiteelta maahan ja pari kaveria potkaisee kylkiini. En vittu rupea itkemään. Nousen ylös ja puistelen vaatteitani katse maassa.
Iso kaveri sylkäisee naamaani ja katselee Aspia miettien. Tajuan, että hänet on tunnistettu myös Millan kaveriksi. Reagoin nopeasti.
"Hei vittupää! Miksi sinulla on hiirenvittu leuassas?"
Kaveri kääntää vihoissaan päänsä minuun ja saan nyrkin vatsaani. Ähkäisen ja vien käteni vatsani päälle. Mukava yllätys, ei teräaseita vaikka tuntui siltä. Kaverin teko saa aikaan ketjureaktion. Porukka potkii selkääni, kylkiäni ja saan pari ilkeää potkua takapuoleeni.
Lari ja Aspi vaan tuijottavat minua. Kaverukset poistuvat grillikatoksesta nauraen.
Nousen ylös ja istahdan kaiteelle. Sylkäisen verta, hammas osui johonkin suussa.
Pistän tupakan palamaan. Lari lähestyy minua.
"Kulta?"
"Hmm-hmmh?! Joo, olen kunnossa.. kiitos kulta."
Mutisen jotakin kunnes Aspi alkaa keventää tunnelmaa.
Oloni on kuin piestyllä sialla ja hetken päästä katselen maailmaa kyynelvirran läpi.
Muuta minussa ei tapahdukkaan. Vastailen normaalilla äänellä mutta silmät vettyneinä.
Nilkutan pyörälleni ja lähden kotiin.
Vannon itselleni, etten enää seurustelisi koskaan vellihihaisen kaverin kanssa.