IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Pettymys, epätoivo, luovuttaminen.Tiistai 05.01.2010 02:10

On ikävää nähdä maailman salakavaluus, julmuus, orjuus, köyhyys, ahneus.
Ja kaikista ikävin asia on se:
Ettemme voi auttaa mitenkään ja arvatkaa miksi..
Joka kerta kun me yritämme, Meidät kukistetaan alas.

Tiedän tämä on julma kaivaa esiin, ja paljastaa karmiva salaisuus, ja joo olen varma että monet tulee minulle väittämään ``Ei pidä paikkansa, että jos ME yhdessä tehtäisiin asian eteen jotain niin ja plaa plaa plaa.... ``
Uskon että jokainen haluaa edes jonkun asian eteen ajatella optimistisesti. Sanonta: `` Saa aina unelmoida paremmasta`` se ei ole kielettyä.

Mutta se karmiva totuus on se, että :
Salakavaluus, julmuus, orjuus, köyhyys, ahneus jne voidaan lopettaa vain yhdellä tavalla.
Ja se on totaallinen maailmanloppu, jota onneksemme koko ajan edistetää.

Uskonnollinen puoli tässä:
Jumala teki oikein ku kerran päätti hävittää kansan, mutta teki joka tapauksessa sopimuksen ettei enää koskaan tee niin uudestaan.
Ja jos Jumala on olemassa niin hän TAAS kerran voi nähdä ja tulla siihen päätökseen että olimme sittenkin SUURI virhe, vaikkakin, ei meidän suuri sydämminen Jumala voi ajatella niin, koska hän rakastaa meitä loppuun asti. Mutta silti ei aijo auttaa meitä pelastamaan maailmaa, koska niin on ehkä tarkoitettu tapahtuvaksi, Että teemme TAAS virheen, ja saatamme tämän kaiken LOPPUUN.
Siinpä on todistus joskus jollekkin viisaalle olennolle, että me pahan kerran epäonnistuimme, ja saamme roikkua fossiileinä heidän seinällään.... Naurunalaisina. THE END.


PS. Tästä karmivasta tekstistä huolimatta en lakkaa toivomasta paremmasta tulevaisuudesta, vaikkakin ehkä emme voi enää muuttaa mitään.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.