IRC-Galleria

LileCa

LileCa

koira on proosaa, kissa on runo

Ismo Alanko- puluTiistai 05.02.2008 22:11

tiedän et ihosi tahtoisi vasten mun ihoani, sä tiedät et mun ihoni huutaa sun ihoasi, selkäsi käännät kun yritän koskettaa, haaveissain onni mua kaukana odottaa.
miksi sä paskannat päähäni niinkuin pulu, joka lentää yli. miksi mä kusen sun kintuillesi niinkuin koira, joka koipea nostaa. miksi sä paskannat päähäni niinkuin pulu, joka lentää yli. miksi mä kusen sun kintuilles niinkuin koira, joka koipea nostaa.
se on sitä sielujen sympatiaa, henkien harmoniaa. suurta sinfoniaa jota sodassa soitellaan.
mä kaipaan sun huultesi liikkeitä lanteillani. sä kaipaat mun kättäni kuiskausta kaulallasi. mut toisille me emme vaivaudu selittämään. sä lähdet mä jään mä lähden sä jäät, se jää.
miksi sä paskannat päähäni niinkuin pulu, joka lentää yli. miksi mä kusen sun kintuilles niinkuin koira, joka koipea nostaa.
miksi sä paskannat päähäni niinkuin pulu, joka lentää yli. miksi mä kusen sun kintuilles niinkuin koira, joka koipea nostaa.
se on sitä sielujen sympatiaa henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa jota sodassa soitellaan.
mä tiedän et sun auras kaipaa kyntäjää, sä tiedät et mun karmani on puhkisoitettu. me tarvitsemme toisiamme nyt, kun kaikki tähtimerkit olen jo kerännyt.
älä järkyty älä järkyty, mutta pulu. miksi sä paskannat päähäni niinkuin pulu, joka lentää yli. miksi mä kusen sun kintuilles niinkuin koira, joka koipea nostaa. miksi sä paskannat päähäni niinkuin pulu ,joka lentää yli. miksi mä kusen sun kintuilles niinkuin koira, joka koipea nostaa.
se on sitä sielujen sympatiaa henkien harmoniaa suurta sinfoniaa jota sodassa soitellaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.