Kuka minä olen?
Kysymys joka pyörii ajatuksissani melkein hetkittäin.
Mutta
Mikä minä olen?
En ole saanut vastausta keneltä olisinkaan kysynyt.
Miksi minä olen?
Onko minulla jokin tarkoitus?
Jos on niin miksi minulle ei kerrota sitä.
Kolme kysymystä, mitkä minun päässäni pyörivät.
Olen miettinyt niitä jo kolme ja puoli vuotta.
Siitä lähtien kun tämä kaikki alkoi.
Siitä lähtien kun ihmisen emotionaalinen muisti herää.
On tapahtunut liikaa.
Sen kestäminen on vaikeaa.
Mutta olen kantanut sisälläni sitä.
Ja se on ollut vaikeaa.
Se aika joka minut on muovannut tälläiseksi.
Mitä siihen kaikkiea sisältyy.
Se mitä näette minusta päällepäin.
Se en ole oikea minä.
Oikea minä on jossain paljon syvemmällä.
Muurin takana.
Se muuri on rakentunu kaikesta siitä mikä minua on satuttanut.
Kuin viruslääkkeet.
Niitä pitää kärsiä ja sen jälkeen niille tulee immuuneiksi.
"minä olen viirus, kuka teistä on parannus"
"Olen sairas, ja epäpuhdas"
Minut on noiden vuosien aikana
hylätty, rikottu, petetty
Tuhottu aivan täydellisesti.
Sen ensimmäisen tapahtuman jälkeen,
En luottanut keneenkään,
EN osannut
En uskaltanut.
Siitä kuluva vuosi.
On jopa itselleni epäselvää aikaa.
Sitten tapasin ihmisen
joka on samanlainen kuin minä.
Silloin ensimmäistä kertaa vuoteen
Hymyilin sydämmestä,
Asti.
Eikä muurini hymyillyt puolestani.
Tämänkin ystävän kanssa on ollut
vaikeuksia,
Mutta nyt melkein kahden vuoden jälkeen.
Hän on minulle se
Johon eniten luotan.
Keneenkään en voi luottaa yhtä paljon.
Ja miksi?
Hän ei ole koskaan
hylännyt,
pettänyt
tai valehdellut minulle.
Ja minulle riittää että hän pysyy lähelläni
ainoa johon voin luottaa täydellisesti,
Hän johon luotan enemmän kuin itseeni
Kävin marraskuun puolessa välissä turussa,
maata näkyvissä festareilla,
Menin sinne,
Oli kivaa jasillee.
Vähä vaisu olo oli,
Mutta liikuin yksin siellä kuitenkin paljon,
N.4000-5000 nuoren keskellä.
Lauantai iltana oli sitten se pääkeikka siellä,
Menin jonottamaan, sieltä löysin yhden henkilön joka kanssa
Tulin toimeen.
Ainoa vain että hän asuu lahdessa.
No tekstiviestit ja puhelut kulki.
Hän sai minut uskomaan että
minä olen joku jolle joku voi sanoa rehellisesti
että rakastaa häntä,
Ei hylkää ikinä.
Hän sanoi.
Lupasi,
Vannotti.
Hän tuli tänne.
SAnoi että uhrasi paljon sen eteen.
Uhrasikin.
KArkasi nuorisokodista,
minun takiani.
Kukaan ei ole tehnyt näin paljoa vuokseni.
Piilottelin häntä melkein kuukauden.
Paljon muistoja, ihanaa aikaa tuo oli.
En nähnyt edes noita painajaisia joista olen kesästä asti kärsinyt.
Hän halusi kihloihin,
Hän halusi olla loppuelämänsä minun kanssani.
Aloin uskoa rakkauteen uudestaan.
JA rakastuin. Luotin täysin.
Annoin kaiken itsestäni hänelle.
Itselleni ei jäänyt mitään.
Uskoin liikaa.
" Onnellinen elämä ei ole muutakuin unelmaa,
Ihmis elämä tähtää onnellisuuteen,
Sen vuoksi he taistelevat, ja kärsivät,
MUrskaantuvat"
Hän ihastui toiseen,
Ensimmäisenä päivänä ku ntämän tapasi,
Sitten hän meni juuri sinne piiloon missä toinen asustaa,
Hän halusi tauon,
Ymmärsin sen,
KAhden päivän päästä hän jäi kiinni,
Tämän Toisen ilmiannosta,
Minun pitäisi olla vihainen hänelle,
Mutta en ole,
Hän teki aivan oikein,
Ja olen kiitollinen,
Sinä iltana kun hän jäi kiinni sain kuulla asioita
Kahdelta ystävältäni,
Ensin kuulin tämän,
He olivat nuolleet ja puuhailleet siellä
KUn minulla ja hänellä oli tauko menossa.
Tuon olisin voinut kai jotenkin antaa anteeksi
Noin viikko sitten sain kuulla ystävältäni lisää
Toisena iltana kun hän oli siellä,
Päivänä jolloin tuli tauko,
He olivat lähteneet Toisen kaverin luokse,
Ja tyttö oli siellä hehkuttanut olevansa Toisen tyttöystävä
Miksi näin...
Hän ei vain voinut sanoa että Hän on Hemen tyttöystävä
Koska se on vain heme..
ALuksi en suostunut uskomaan noita. Rakkaus on sokea sanotaan.
Mutta tiesin sydämmessäni että se on totta.
Tämän johdosta en enää luota ihmisiin.
En uskalla luottaa uusiin ihmisiin. Koska he murskaavat
Kaiken.
Kuka minä olen?
-Etkö tiedä...
Mikä minä olen?
-Et ole mikään,
Miksi minä olen?
-Olet turha
"Älä tule koskaan läheiseksi, Uusien ihmisten kanssa heti,
Koska he murskaavat sinut"
Ja olen ehkä oppinut yhden asian sen lisäksi,
että rakkautta ei ole olemassa
"Älä ikinä katso pois päin painajaisista äläkä totuudesta"