kun mä uneksin
mitä ikinä mä teen
kuulun sävyyn harmaaseen
ilmaa oon, aina vaan
sen huomata saan
joukkoon muiden ihmisten
kun mä astelen
sovin hyvin täyttämään
tilan tyhjän, nurkkaan jään
hiljaa oon aina vaan
sen huomata saan
mut uni viedä saa toiseen maailmaan
missä minutkin viimein huomataan
mua kuunnellaan
mua kaivataan, tarvitaan
kunpa heräisi en
onko elämäni tää
yhdentekevää
minne ikinä mä meen
hukun väenpaljouteen
muista mua, kukaan ei
sen huomata saan
todellisuus on unessa
omassa silmänlumeessa
silmäni kiinni laitan
uneen vaivun, uneen jään