Eilen oli iltamat.. jee jee, ohjelma meni penkin alle kokolailla täysin, mut pohjalta ei onneks ole kun yks suunta ja se on ylöspäin...
ainakin yleensä... Vanhalla tanssit meni ihan kivasti... Pojan mokomat vaan taas koittivat koijata etteivät muka osaa tanssia... mokomat..Nyt on vaan sellanen olo et tahtois hautautua jonnekin hyvin kauas ihmisistä.. tuskinpa sitä edes kukaan huomaisi etten ole maisemissa.. Ei ne muutenkaan perään kysele.. Tai lähinnä kun ilmestyy jostain paikasta X niin sitten saatetaan ihmetellä et missäs sä oot ollu kun ei oo koko päivässä näkyny... Great...
Oonko mä vaan liian kiltti vai olenko mä vaan niin saa**nan helposti höynäytettävissä että jaksan katsella ympärilläni olevia ihmisiä vaikka tiedän että he ovat tekemisissä kanssani vain kun musta on jotan hyötyä heille...
Entä sitten jos olisin samanlainen kaikille.. tai lähinnä en myötäilisi muita niin paljoa.. sitten olisin aivan kokonaan yksin... mutta poikkeaisiko se kuitenkaan todellisuudesta millään tavalla,.. http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=2796
siellä on osa minua.. ehkä se mitä ei kaikki näe.. tai halua nähdä...