Uusimmat blogimerkinnät
- Ruotsissa osataan 15.09.
- [Ei aihetta] 16.01.
- Veren maku suussa, hyvällä tapaa 27.11.
- Elkuun 26. ilta 26.08.
- Pyörällä ilman penkkiä... vuoden eka lenk... 28.03.
- Suoraa huutoa ! 08.03.
- Hyvää groovetiukkaa nykybluesia 28.02.
- Me making faces while the Little Sister si... 24.02.
- Voi ei pikku raasu 19.02.
- Nostalgiafiilis 13.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2021 (1)
- ▶ 2020 (13)
- ▶ 2019 (15)
-
▼
2018 (51)
- ▶ joulukuu 2018 (3)
- ▶ lokakuu 2018 (2)
- ▶ syyskuu 2018 (10)
- ▶ elokuu 2018 (3)
- ▶ heinkuu 2018 (1)
- ▶ keskuu 2018 (7)
- ▶ toukokuu 2018 (2)
- ▶ huhtikuu 2018 (5)
- ▶ maaliskuu 2018 (4)
- ▶ helmikuu 2018 (9)
- ▶ tammikuu 2018 (5)
- ▶ 2017 (41)
- ▶ 2016 (19)
- ▶ 2015 (20)
- ▶ 2014 (18)
- ▶ 2013 (1)
- ▶ 2012 (6)
- ▶ 2011 (35)
- ▶ 2010 (76)
- ▶ 2009 (36)
- ▶ 2008 (31)
- ▶ 2007 (48)
- ▶ 2006 (116)
- ▶ 2005 (17)
Blogi
"Olen ollut yhä enenevissä määrin ahdistunut viimeisen kolmen viikon ajan"Maanantai 11.06.2018 23:13
Minulla on ollut vastaavanlainen tilanne viimeviikot. Tuli jopa sellainen mini burn out, jolloin tuntui olokin kipeältä ja lepäsin reilusti yli vuorokauden yhteen menoon. En siis nukkunut koko aikaa, mutta yritin olla mahdollisimman toimeton. Olen päätellyt, että näin helteinen sää ei yksinkertaisesti sovi minulle. Kaipaan sadepäivien tarjoamaa hengähdystaukoa ja sitä janoaa myös kasvit, eläimet ja kaikki ympärillämme. Luonto ei lähde meistä, mutta riittävän tolvana sen saattaa unohtaa. Kun luonnolla on jano, ihminenkin uupuu lopulta, kun ei osaa nimetä ahdistustukselleen syytä.
Toimii yhä uudelleen iänkaikkisestiMaanantai 11.06.2018 22:16
Se saattaisi olla alkuKeskiviikko 06.06.2018 15:54
Tapahtui toisaalla:
Mies kävelee päätepysäkillä odottavaan linja-autoon ja kysyy kuljettajalta:
"Lähteex tää koht?"
Kuljettaja vastaa:
"En ole asunut Helsingissä kauan."
Mies astuu pois bussista päättäväisesti ja lähtee trenssitakki hillitysti askeleita rytmittäen ulkoiluttamaan salkkuaan, jossa kenties on salaisia dokumentteja, mutta luultavimminkin kirjastossa kopioituja asiakirjoja, ehkäpä kuitteja, joita hän tarkkana kunnollisena ihmisenä säilyttää kaiken varalta Mercantilen mapeissa pojan entiseen huoneeseen rakennetussa hyllyssä. Viikonloppuisin tuo mies saattaa sanoa vitsikkäästi vierailleen: "Ja kahvi tarjoillaan kirjastossa, olkaa hyvät."
Arvokas vaikutelma, ottaen huomioon, että nuo mapit hän on löytänyt roskalavalta, kun Mercantile muutti ja antoi tilaa liikkuvan poliisin toimitiloille.
Hänellä oli tuuria, sillä sade ei ollut turmellut niitä. Matriisikirjoitin ja kolme kiloa paperia. Nekin olisi pitänyt pelastaa.
Mies kävelee päätepysäkillä odottavaan linja-autoon ja kysyy kuljettajalta:
"Lähteex tää koht?"
Kuljettaja vastaa:
"En ole asunut Helsingissä kauan."
Mies astuu pois bussista päättäväisesti ja lähtee trenssitakki hillitysti askeleita rytmittäen ulkoiluttamaan salkkuaan, jossa kenties on salaisia dokumentteja, mutta luultavimminkin kirjastossa kopioituja asiakirjoja, ehkäpä kuitteja, joita hän tarkkana kunnollisena ihmisenä säilyttää kaiken varalta Mercantilen mapeissa pojan entiseen huoneeseen rakennetussa hyllyssä. Viikonloppuisin tuo mies saattaa sanoa vitsikkäästi vierailleen: "Ja kahvi tarjoillaan kirjastossa, olkaa hyvät."
Arvokas vaikutelma, ottaen huomioon, että nuo mapit hän on löytänyt roskalavalta, kun Mercantile muutti ja antoi tilaa liikkuvan poliisin toimitiloille.
Hänellä oli tuuria, sillä sade ei ollut turmellut niitä. Matriisikirjoitin ja kolme kiloa paperia. Nekin olisi pitänyt pelastaa.
VillivihanneksiaMaanantai 14.05.2018 23:03
Aurinko paisteli lämpimästi länsitöyrylle, jalkaudun maastopyörältä, avasin repun, otin sakset ja poimin yhdestä paikasta vuohenputkea ja ah niin salaattimaisen hyviä kultaisen ilta-auringon ravitsemia voikukan lehtiä. Vähän matkan päästä pussillinen peltokanankaalin ehyitä alalehtiä. Edes seisomatyössä vietetyn työpäivän jälkeinen voipuneisuus ei enää vaivannut.
Polkaisin hymyillen kotiin jättäen elävänä postikorttina mieleeni tuon pienen paratiisin arkisessa runsaudessaan, yhä tuntien jokaiselle aistille hehkuvan sen ympäröivän maa-ilman; taajamasta tuon symbolisesti erottaa pienet sillat ja tuo kutsuvasti soliseva lehtopuro. ❤
Polkaisin hymyillen kotiin jättäen elävänä postikorttina mieleeni tuon pienen paratiisin arkisessa runsaudessaan, yhä tuntien jokaiselle aistille hehkuvan sen ympäröivän maa-ilman; taajamasta tuon symbolisesti erottaa pienet sillat ja tuo kutsuvasti soliseva lehtopuro. ❤
Mahtava meno videollaTiistai 08.05.2018 12:12
Rouhee laulusaundi <3Maanantai 23.04.2018 21:55
What kind of snake it was again?Maanantai 23.04.2018 15:31
Beatrix Potter - Petteri Kaniini oli ihana lapsenaMaanantai 09.04.2018 00:38
JaaKeskiviikko 04.04.2018 21:38
Viime yönä näin unta että soitin black metal bändissä ja poliisit tulivat pidättämään meidät jostain mielenilmaisusta ja mulla oli kaikkea puoliepäilyttävää mukana ja se oli inhottava se kuulustelutilanne. Kyllästyin yhteiskuntaan ja rakensin oman mökin jonnekkin niemen nokkaan, mutta joku maanomistajan tapanen purki sen. Suutuin ja kävin kylässä sen tyypin luona. Purin siltä kaulavaltimon poikki ja poltin mökkiinsä. Kuulusteluissa sanoin että sen veri maistui hyvältä, mutta siinä oli ehkä vähän alhaisesta hemoglobiinista tai liiallisesta nitraattipitoisuudesta johtuva hieman vähähappinen maku. Heräsin kun tuomio luettiin.