IRC-Galleria

030408

0645 heräsin ja tajusin et koko perhe on kerrankin nukkunut sikeästi läpi yön, jopa rakas esikoinen. Jopa minä. Nousin ja jätin lopun perheen jatkamaan uniaan vielä hetkeksi. ALoin pakkaamaaan. Keitin kahvit, puin päälle, pelkkää mustaa. Ja harmaa löysä, ihan liian iso huppari jonka alta mun pienen lapsen kotia ei näy. Mies heräsi ja pesi hampaat. Aurinko alkoi sarastelemaan pinkin punaisena kerrostalojen ikkunoiden kautta, liian kaunis päivä oli nousemassa maailman synkimmän päivän aamuna.
Kahvi ei maistunut. RUokaa en syönyt edes eilen.
Esikoisen vahti tuli. Suutelin nukkuvan pienen poikani poskia pitkään ja lupasin että äiti tulee pian takaisin. Rakas jäi nukkumaan.

Taksi odotti jo pihassa ja se suuntasi Naistenklinikalle. 0745 meidät otettiin vastaan ja ohjattiin vaihtamaan sairaalan vaatteet. 08 saatiin oma huone.
Kätilö tuli kertaamaan ja kertomaan meille päivän tapahtumien kulusta, sain ensimmäiset lääkkeet 0930. Panacodia, panadolia ja cytoteciä.
Katsottiin telkkaa, katseltiin ikkunasta kauniin aurinkoista päivää ja onnellisen näköisiä odottavia pareja. Maattiin vierekkäin sairaalan sängyssä ja odotettiin minuuttien kuluvan, tapahtuis jo jotain. Ja siltikään ei tapahtuis mitään. VVoi kun vaan vauva ilmoittas ees kerran et hei, täällä mä oon, tää on virhe, keskeyttäkää tää, en mä tule täältä vielä pois.

1200 SUpistuksia tuli jo tiheään, selkää särki. Sain petidiiniä ensin 50 sit tuplat lääkärin luvalla. Selkäkipu helpotti mutta alavatsa poltti. Sain petidiiniä toiset 100 ja pahoinvointiin lääkettä. Tuntia myöhemmin oksensin. Olin kipeä. Koko kroppa huus että ei tää voi tapahtua, ei tää saa tapahtua ja silti tää tapahtuu. Tuokaa jotain lääkettä ettei mun sydän särkyisi miljooniksi sirpaleiksi.

Juteltiin paljon siitä millainen vauva oli ollut ja kuinka aikasin oltiin sen potkut tunnettu. Odotettiin vilkasta ja iloista pikkuista. Mietittiin olisko se isoveljensä kaltainen vauhtihirmu. Mä tiesin että olis. Niin tiuhaan se vaihtoi aina asentoa, yks potku siellä ja seuraava jo jossain ihan muualla. Voi kuinka me isäsi kanssa rakastetaan sua. Ikuisesti kulta pieni rakas...

Kätilö vaihtui ja aika pian sen jälkeen en enää pystynyt paikallaan olemaan, heijasin sängyssä polvillani, istuallani, mitä tahansa, ajantaju hämärtyi hetkeksi ja vajosin siihen samaan kivun harmaaseen verhoon jonne ei kukaan muu pääse.
Pissasin.

1530
Ponnistin kerran lapsivedet. Ponnistin toisen kerran ja niin sinä synnyit tänne maailmaan. Fyysinen tuska loppui kuin seinään. Kätilö vei sinut pestäväksi, laittoi pahviseen kaarimaljaan ja vei hetkeksi pois. Istuttiin isäsi kanssa ja ihmeteltiin. Näinkö tää nyt meni..?? Tässäkö tää nyt oli..? Miltä susta tuntuu..?

Kätilö toi sinut metallisessa kaarimaljassa sängylleni. Olit niin kaunis, niin täydellinen pieni tyttö. Meidän tyttö. Liina Aina Ilona. Pienet sormet, pieni nykerönenä, suloinen suu, alahuuli vähän paksumpi kuin veljelläsi. täydelliset pienet varpaat ja pienenpiene tissitkin :) Voi rakas kuinka näytitkään niin nukkuvalta vain. Kuin hetkenä minä hyvänsä suusi vääntyisi itkuun tarkoittaen ottakaa minut pois tästä kylmästä maljasta, ottakaa syliin ja pitäkää hyvänä, älkääkä milloinkaan laskeko irti. Pitäkää kiinni aina, älkää laskeko koskaan irti...

"Hyvää yötä Lenni pieni Lokinpoikanen,
Hyvää yötä tarkastaja Lerppu Koiranen,
Hyvää yötä kaikki puput takapihalla,
Vaakku Varis oksallasi nuku rauhassa

Hyvää yötä puiston puut ja vanha pihlaja,
Hyvää yötä siili, muista juoda maitoa,
Hyvää yötä koppis, laita jalat peiton alle,
Lepää Suomenlahti, uni tulee kaikkialle

Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä

Hyvää yötä Ripu Rapu joen rannalla,
Hyvää yötä voikukat pihanurmella,
Hyvää yötä kaikki, nähdään jälleen huomenna,
Nyt on tullut meidän pienten aika nukkua

Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä
Hyvää yötä"

Suutelin poskeasi. Kosketin käsiäsi, pieniä sormiasi, kaunista nenääsi, suloisia huuliasi ja pieniä jalkapohjiasi. Kosketin ihoasi, niin varvasti kuin olisit rikkoutut hengityksestäkin. Nii täydellinen ja niin hauras. Niin valmis ja silti kaikki jäi kesken.
Isäsi laski kannen päälle, aika sanoa hyvästit. Mutta ei lopullisesti. Me nähdään vielä rakas pieni. Ero on vain fyysinen ja se kestää vain hetken.

Kätilö tuli. Nosti maljaa. Käärin sinut kodilta tuoksuvaan puhtaaseen harsoon ja niin sinut vietiin luotamme pois.



Suunnaton suru. Tuska ja ikävä joka ei katoa koskaan. EHkä se vielä muuttaa muotoaan. Ei vielä.


Nuku hyvin kulta. Äiti ja isi ja isoveli rakastaa sinua nyt ja aina ja ikuisesti. <3