IRC-Galleria

Jotenki se tuntuu vaan niin maagisen rauhottavalta katsoa kun isot lumihiutaleet leijailee alas taivaalta, vangitseva olemus jota vois hämmästellä todella kauan.

Ei tunnu kylmyys ja tuntuu kuin aika pysähtyisi. Ajatuksetkaan eivät leijaile toisiin maailmoihin.
Sitä vaan seisoo keskellä tätä rauhoittavaa näkyä kaikki unohtuu.

Tupakka huulessa sitä jotenkin vain jähmettyy aloilleen ja nostaa katseensa ylös ja sulkee silmänsä tuntien vain kuinka hiutaleet laskeutuvat kasvoihin ja huomaat huokaavasi syvään.

Ei ole kiire minnekkään, en ajattele mitä laittaisin päälleni illan rientoihin, en välitä mistä saisin rahaa, en välitä mistään.

Se on oma niinsanottu hetkeni seistä lumisateessa joka lamauttaa kaiken turhan ympäriltä.

Elämässä kaikki parhaat asiat ovat ilmaisia. Kuten eräs rakas ystäväni minulle sanoi raha on vain väline jolla päästään jonnekkin.

Rahalla en saisi omaa hetkeäni ne vain tulevat kun parhaaksi näkevät.

Tarinan tän mä kertoa saatan
ei salaisuus ei varjoinen
skeptinen miettiä tarinaa saattaa tätä
totta vaiko valhetta? Sen moni kysyä taitaa

Tarinan kohdalta tutulta saattaa
vaan mistä alkaa ja minne loppuu
tätä tietää ei voi viel kukaan

Lopusta alkuun näin matkamme käy
Halki ajatusten ja kokemusten näy
Ei heikkouskoiselle tarkoitettuna ole
kun piruni päästä valloileen haluaa

Täällä istun odottaen vastausta jostain
Ei näy ei kuulu
Kelloain en enää katso
ei aika enää määrää
Omassa kiirastulessa odotan
Pääsyä vapauteen kohti autiaisuutta

Etsinyt olen paikkaa jota omaksi kutsutaan
vaan ei vielä löytynyt
matkustanut matkoja pitkiä
kasvoja ystävällisiä nähnyt oon
vaan en yhtäkään johon luottaa

Kaupunkia monta on takanain
tuttavuuksia monia vaan ei yhtä
Jota edelleen etsin

Käy matkani tää
vaan en määränpäätäin nää

Elämäntielle pysähdyin
tarkastellen karttaa tätä joka viitoin näytti
suuntia monia
helppoa ja vaikeaai

Yksin mä olla saatan
Vaan en koskaan enää turvaudu en kehenkään

Yksin ominain tieni tän mä määritän
Vaikka kesken jäis mitään katuisi en

Huomatessain istun haaveillein matkasta ratkaisevasta
Päätöstä tarvisen
Jo kätöseeni sattuu tää toveri kohtalon

Kolikko puolella kahdella
Jo määrittää
miten matkani tää
jatkua saattaa
vaikka päättää
Puolestain kolikko metallia tunteettomana
Voimattomana kolikon tän pyörähtämistä katsoa saatoin

Vaan kohteen tän seuraavan päättää se saattoi ei pahemman
kun kuvitella voi
tupakan viimeisen syttyttää mä saatan

Ei kyyneltä riitä enää
vain käteni nyrkkiin puristan ja ajatuksen tän
mä savuna ilmaan puhallan

Seikkailuihin jaloihin se vaatii
mutkitta matkaan tieni vie kohteeseen seuraavaan
Vaan tiedä sitä ei kukaan
en minäkään

Nähkäämme tää
ettei kukaan jää
Ilman tarinaa omaa
Jonka kertominen voimaa tuo

Meille jokaiselle opettakoon
ettei loppua ilman alkua olekkaan

Ei kyllä se perkele on niin että nämä kaiken mailman vällyperseet ja saatanan moiset kivinaamat... -__-'

Sitäkö oikeasti halutaan kaikilta että ollaan nyrkin ja jonku välissä ja petetään toisia minkä kerkiää? Kyllä jumalauta voi sanoa että ehkä joskus asiat oli paremmin.. tosin nykyään ONNEKSI asioista puhutaan, eriasia sitte on että kuunteleeko kukaan jos jollain asiaa on? no ei tietenkään..

On liian kiire, on sitä ja sun tätä mutta ei kuunnella tziisus laittaa veren kiehumaan

Miten mitkään asiat koskaan paranee jos niistä ei jutella? Mua on hyssytelty ja sanottu että ei tollasta voi sanoa ääneen... Ja kattia kanssa! Jos kukaan muu taulapää ei tajua sanoa jotain ääneen vaan lakastaan jonnekki piiloon niin miten mikään korjaantuu?

Totta helvetissä maailmassa tapahtuu paljon paskaa ja pahuutta! Ja niistä pitää nimen omaan pystyä puhumaan.

Tiedän turhanki monia jotka on joutunu väkivallan kohteeks ja joutunu kokemaan sellasia asioita joita en toivois pahimmille vihamiehillenikään... Mutta on se perkele jos niistä ei voi puhua.. Maailmassa ei oo sellasta tabua mistä ei vois puhua.

Ihminen on sellanen saatanan jännä otus että meillä on tunteet ja niitä loukataan millo missäki. Sitte vaan kohautetaan olkapäitä että jooh kivat sulle. Jokainen meistä menettää joskus jotain ennemmin tai myöhemmin. Ne voi olla niin musertavia asioita että tuntuu että mitään ei oo jäljellä.

Eka virhe, Aina on olemassa joku kuka ottaa avo sylin vastaan ja lohduttaa. Ite myönnän että oon kolmelle ventovieraalle ihmiselle menny kysymään vointia ja mikä on. Sainko kiitosta en. Välitinkö siitä en.

Tärkeintä on että ketään ei pidä syysätä sivuun vaikka ei tuntisikaan.. En nyt tarkoita sitä että pitäis jokaselle narkkarille ja ties mille mönkijälle mennä levittämään käsiä ja sanomaan tuus tänne niin halaillaan.


Kuunnelkaa jumalauta ei sen pitäis niin vaikeaa olla. Ja puhukaa asioista


Ja loppuun vielä jos jollaki vatipäällä on jotain vinkumista asiaan niin sanon heti tässä että haistappa märkivä lehmän perse tänne on turha tulla uikkimaan ja vänkäämään, jos teksti ei kiinnosta tai paheksuttaa niin vau sammuta vaikka saatana näyttös tai sulje ikkuna

---

Voi herran pieksut... en keksiny enään muuta sanontaa ku ei maailmasta löydy sopivaa adjektiivi rykelmää kuvaamaan näitä tuntemuksia vielä vaikeampaa on koota tästä jonkilainen terapeuttinen avautuminen tänne...

Here we go again...

Täytyypä ensiksi sanoa tämä että saan sen pois alta... Käy sääliksi tai en tiedä mitenkä sen sanoa kunnolla Voi hittolainen soikoon että pistää oikeen ihmetyttämään (mikä on aika loivasti miten sen päässä kasasin sanaksi!)

Oon kuullu elämäni aika AIVAN tarpeeksi sellaista turhanpäiväistä lorinaa selvinpäin tai humalassa

"Kun on liian huono valikoima" Ja en tarkoita Supermarketin juomapuolen tarjontaa vaan vastakkaista sukupuolta!

Pitää olla jokaisen jotain helvetin metroseksuaalisia pleilereitä tai ties mitä maailman tallustajia kun ei herrasmiehet mitään kelpaa kenellekkään?

Pitäiskö tässä ihan oikeasti laittaa ihonmyönteiset kireät housut ja kaulahuivit yms muut ihQ daah krääsä vetimet niskaan että mikään tarkottaisi mitään? En tietenkään sano että omaa tyyliä pitäisi ruveta sönköttömää pitäköön millaisia vaatteita itse haluaa...

Ja voi taivasten talikynttilät soikoon sanon minä jos joku vielä kehtaa sanoa jotain että kilteistä ja ymmärtäväisistä pojista jtn.... mitta alkaa olemaan kirjaimellisesti täynnä...


Itketään ja vongutaan VOI KUN TÄMÄ PLEIJERI ei minua huomaa ja itketään pitkiä katkeria kyyneleitä vaikke vieressä olisi joku kuka antais kaikkensa että huomioidaan oman itsensä tähden... MUTTA EIH eihän sellanen voi käydä eih...

Siinä sitten viedään turmion syliin... Myöhemmin sitte hetkelliseen ymmärryksen antamiseen hyviksiä tarvitaan! Sitte ku on kyyneleet pyyhitty ja mieli taas hyvä niin seuraavan kimppuun! En voi sanoa muuta kuin että stemppiä te hyvikset! Kokemuksesta tiedän että ei se helvetin hyvä loppu odota lopussa ehei toverit ei todellakaan.

Sivuun syysätään heti ku uutta paskaa löydetään jauhettavaks...

Ruvetkaa tekin mitään välittämättömiks kusipäiks ja tarratkaa heti ensimmäiseen ns. herkkuperseeseen kiinni baarissa heti ku mahollisuus iskee.

Vitut mistään herrasmies touhusta. Itelleni on moinen helvetin pelleily loppunu ja historiasta oppii vaan sen että samaa mokaa en tee toiste!

Turhien toiveden ylläpitäminen toivottaa vaan tervetulleeks uuden katkeran pettymyksen


JA JOS JOKU teistä meneeki vittu tekemään sen virheen että ruvetaan kattomaan peilistä että mikä mussa on vikanu ku en kelpaa...

Kattokaa peilistä ja kuvitelkaa se saatanan mulkero teidän edessänne ja sanokaa vaikka ääneen että NE EI OO MUN ARVOSIA

Nyt nokka pystyyn ja sinne sun tänne se huomataan kyllä! Arvostakaa sitä mitä olette kukaan muu ei sitä teidän puolestanne tee!


-Kyllästynyt saatananmoiseen pelleilyyn-

Varmasti kaikilla tulee elämässä aika jolloin tuntuu että kaikki luisuu pois käsistä... Noh itellä on aika tullut käsille...

Tänään on tapahtunut paljon, oon karkottanu ehkäpä ainoan naisen joka rakasti mua kuka oon, ystävät karttaa mun seuraa ja jotkut ei edes puhu mulle enää.

Ja vaikka yritän kuinka kovasti olla ystävä tai herrasmies tai jopa molempia mä menetän kaiken...

Toivottavasti tää seinäjoen juttu onnistuu tai muute alkaa suunnittelu taas alusta

Jälleen aika extempporeelle :D tänään lähtönä kohti seinäjoen häijyjä! saas nähä tuleeko sitä hengissä takas :D

NOTTA RISTUS MOON PÖHNÄSSÄ!

Lippukorkeella vaikka tolppa huojuis ja olis huonosti maalattu!

Näinä parina kuluneena päivänä oon huomannu aika hauskoja seikkoja mitkä kuulostaa kuin jostain komediasta tai jostain leffasta.

Vihdoinki tuntuu siltä että oon saannu jotain hyvää aikaseks.... En voi sanoa että oon pelastanu ihmisiä kuolemalta tai vakavalta, mutta mä oon auttanu ihmisiä ja se saa mut tuntemaan joltain.... erillaiselta hyvällä tavalla. Että on mustaki jotain hyötyä ollu tässä paikassa jota elämäksi kutsutaan ^^

Vaikka useimmiten oon kironnu itteäni että jälleen sain autettua ihmistä joskin läheistä henkilö jossain asiassa enkä itteäni niin missään, niin kyllä se vaan jälkeenpäin tuntuu hyvältä.

Ehkä niille ihmisille joita oon auttanu ei välttämättä oo se vielä tullu selville se ei mua haittaa. Ehkäpä näillä asioilla ei oo tarkotusta heille joita oon auttanu mutta omastapuolesta sanon että mua on auttanu.


Useimmiten kaikki huonot asiat painaa arkea paljoltiki, silloin on hyvä pysähtyä haistelemaan ruusuja niin sanotusti.

Jos joskus tai koskaan joku teistä tuntee olonsa ankeaksi tai masentuneeksi pysähtykää ja hengittäkää ja tyhjentäkää mielenne se auttaa.


Kaikista yksinkertaisimmat asiat ovat kaikista kauneinpia. :)

Taas näitä järkeilyjä töissä, noh ainaki aika menee nopeaa ^^

Tänään mitiskelin mitä kaikkea sitä tekiskään erilailla jos pystysin säilyttämään nykyisen tietoisuuden ja viisauden kokemuksista

Sanotaampa vaikka takasi yläasteelle. Tälle mahtavalle ajalle millo kaikki oli mahdollista, koska siellähän ne suuret päätökset tehtiin vaistoamatta. Ainaki tältä vaikuttaa ku taaksepäin kattoo.

Liikkuisinko eri porukassa jättäsinkö tekemättä jotain mitä tein vai tekisinkö jotain mitä en tehny? Ollu paremmin tunnilla, kiinnittäny huomiota tiettyihin aineisiin.


Mutta pääasiana on miten paljon muututtais jos pystyttäis vaihtamaan asioita? Tietenki kaikilla on asioita mistä ei oo kovinkaan ylpee ja olis pitäny jättää tekemättä :D

Ja sitte vielä että olisko kukaan valmis muuttamaan mitä on? vaihtanu sitteki siihen toiseen kouluun tai valinnu toisia aineta? Siinäki menettäis paljon jos lähtee kelaamaan asioita

Esim. Et olis koskaan ihastunu siihen tyttöön luokaltas, tavannu niitä hyviä kavereita joita opit tuntemaan intissä tai koulussa?

En tosiaan lähtis muuttamaan mitä päätöksiä oon tehny mutta kuten yllä mainitsin jokaisella on sitä jotain minkä haluis muuttaa.

Ja "nuoria" tässä vielä ollaan että kerkee mennä kouluunki :D Ja kuten sanonta käy "Joka menneitä muistelee, sitä tikulla silmään" niin julmalta ku se kuulostaaki ^^

Miettikäämme päätöksiä mitä teemme vähän eteenpäinki kuin normi päivä kerrallaan eiks jee :D

Tänään töissä kyllä TÖISSÄ mietin makaronien hyllyyn hiettämisen ohessa elämän suuria asioita.

Tulipa mieleen miten nykyään ruvetaan seurustelemaan ja millä kriteereillä ihmiset toisistaan kiinnostuu

Ensinäkin en oo mikään allekirjoittanu ihmisten-pariutumis-psykologiassa tai mitään sellasta :D

Mutta ajatusten juoksennellessa kilpaa ajattelin että miten paljon nykyään omalle ja seuraavalle sukupolvelle mainonta ja media vaikuttaa

Esim kovana sanana muoti ja media

Nää vaikuttaa aika vahvasti siihen standardeihin mihin ollaan totuttu. Mikä näyttää hyvältä ja miten ihmiset reagoi toisiinsa. (en tässä yritä leimata ketään tai syyttää vaan oma mielipide)

Varsinki kun kuullu näistä "unelmien poikamies" "pelinaiset" yms sarjat kuinka paljon tälläiset kriteerit painaituu ihmisten mieleen mikä on tämä "oikea" henkilö.

No kukapa ei haluais komeaa, charmaattista, älykästä henkilö vierelleen?

Mutta median vaikutuksen takia kaupungeissa varsinki törmää siihen että etitään ja etitään sitä TÄYDELLISTÄ yksilöä, useimmiten ulkoisesti täydellistä

Tiedän montakin esimerkkiä mitä on tapahtunu kun on vaan menty ulkokuoren mukaan. Koska mitä enemmän oon huomannu ketään ei enää kiinnosta mitä sun persoonallisuus on. Tietenki tätä lukevat ajattelee että toi on vaan "ruman"ihmisen puhetta no jokaisella on oikeus omaan mielipiteensä...

Tietenki jopa minä oon menny tommoseen mukaan mutta se kait kuuluu luontoon

Etsitään niitä "terveitä" yksilöitä joopa joo

Mutta ehkä jokaisen meistä pitäis kattoa peiliin ja sittemmin vasta alkaa kattomaan että toi ei ainakaan oo hyvä jne jne juttele ja keskustele ennen kuin teet johtopäätöksiä jos luonne ei mielity FUCK OFF thats my call ^^

Mutta välittää enimmistö? ei ainakaan tältä näkymältä... Kutsukaa vaikka itsesääliksi jos haluatte en välitä.

Täällä Jeppiksessä ainakin huomaa pari hauskaa seikkaa tarvii kun mennä lauantaina baariin niin sen huomaa. Oon törmänny pieniin kiusallisiin seikkoihin mistä monikaan ei puhu

Useimmiten yhen illanhoidon saa jos sulla on
a) Rahaa
b) Pelaat Jarossa
c) Omistat helvetin hienon auton
d) Pelaat Jeppis Hockeyssa

eikä tässä järjestyksessä.

Urheilullisuus ja varakkuus? kuulostaako tutulta? suoraan kuin saippuasarjasta :D Ite oon nähny monia katkeria tapauksia ku naiset vaihtuu mutta kusipää pysyy samana. Näkee ihmisiä itkevän ku haetaan pokaaleja kuka saa eniten...

Ite myönnän että en oo täydellinen, urheilullinen tai varakas

Tupakoin, juon, puhun sitä ja tätä enkä tiedä mailmasta paljoltikaan mutta jos tarkkaan katsotaan asioita löytyy niistä aina jotain hauskaa ainaki ite naureskelen näille asioille niin perus fysiikkaa

Mutta ainaki minä katon ja keskustelen ennen kuin teen tuomioita.

Elikkä tullu lyhyesti siihen tulokseen että ihmiset tahtomatta alitajuntaisesti yrittää löytää itelleen sen täydellisen yksilön. Ulkoisella silmäyksellä.

Ja kattokaa itteänne peiliin niin ette tekään oo täydellisiä ei kukaan ole jos on niin tarjoan sulle kaljan tai siiderin :D

ah ja btw voitte sanoa tekopyhäks mutta imekää slerbaa :D