IRC-Galleria

Jostain syystä en ole ehtinyt nakuttaa pitkään aikaan mitään.

Mennyt viikonloppu oli taas yhtä ponihulinaa. Perjantaina oltiin torilla ponien kanssa, Maisa raukka pelkäs pomppulinnoja kuin sapelihammastiikereitä, mutta asettui vanhalla kunnon pumpulikonstilla. Lauantaisen valmennuksen peruutin ja järkkäilin toisen ponin Pomadan tilalle. Sunnuntaina heräsin aamulla viideltä ja yritin kaatosateessa laittaa ponia kahdeksan jälkeen autoon. Myöhästyttiin kelin takia koko hemmetin poninäyttelystä. Kamerasta oli akku mennyt tyhjäksi ja huomasin sen kivasti vasta vermossa..Vettä tuli ihan kaatamalla, ukkosti oikein kunnon trooppisella myräkällä ja olin todella onnellinen poninomistaja. Kaiken huipuksi ruåttintuomari antoi Bettinalle KOLMOSEN !! Kämmäilin tosin itse kehässä, mutta hemmetti olin lähettä lätkäistä sen muistolaatan tuomarin hanuriin ihan vaan kostoksi, ettei meidän viime vuoden voittaja nyt niin hemmetin huono ole..

Meidän neiti-melkein-kolme-kuukautta on löytänyt nyrkkinsä. Yleisesti imuuttaa sitä niin että äiteen pölynimuri jää toiseksi. Muutenkin meillä alkaa olla jo niin monta leukaa, että alan huolestua pikkuhiljaa mistä se kaikki rasva mun maitoon tulee, kun ei ainakaan mun vyötäröltä lähde. Iskä tosin sanoikin tänään Pipsalle, että imase sen verran kovaa enskerralla, et lähtee äiteen perseestäkin vähän.

Miten musta tuntuu, että kun neiti menee tarhaan tai kouluun, minä olen se, joka juttujen puolesta häpeää silmät päästään....

Mä en ole ollut vielä uimassa kertaakaan koko kesänä..Pakko päästä ihan lähipäivinä.

Tänään olin setä-kansanparantajalla, joka repi kirjaimellisesti mun hermoja. Iskiakset molemmin puolin taas ihan jumeksessa. Ei pitäis päätä särkeä taas toviin, meni vaivaiset 6 nikamaa takaisin paikoilleen ja avattiin kaulasta ja niskasta laskimot, että se veri kulkee poiskin sieltä pääkopasta joskus, eikä muutu vallan keltaiseksi nesteeksi.

Huomenna lähden viemään Nannaa turkuun. Sen polvi on yhtä paksu kun mun reisi. Kaatui reppana mopedilla tuolla metsäkorvessa kun oli tulossa kotio ja ainakin yks luu on poikki. Polvi on ihan sökö ja Salon sisarhentovalkoisten ritarikunta ei ole toistaiseksi vaivautunut tekemään asialle juurikaan mitään. Menemme siis Turkuun, että jalalla voi joskus tehdä sitä oleellistakin ehkä vielä joskus eli kävellä.

Veikkaan, että peeveetä ei ole tehty kuitenkaan kahden teinin yhteistarpeisiin, vaikka tytöt väittääkin, etteivät kaks päällä ajaneet.

Mitä tästä opimme?

-Ainakin että jos ei ole saldoa, on mopedi ajettava katkenneella jalalla kotio, kun ei voi soittaa kellekään.