Noh.. lauantai aamunahan sitä tosiaan lähettii köröttelee kohti jyväskylää ja jo alkutaipaleella huomataan, että mun ja jjonin pyllythän ei pissareissulla piilossa pysy! Ja todettiin muutamaan otteeseen, että perkele, routa ei lopu milloinkaan! Jyväskylään päästyämme muutama oli hieman maisteissa ja sehän ei paha ole ollenkaan! Höntsättii jk-citys ja kävästii levykauppa ÄXXXXxxässä ostamassa liput tapahtumaan. jjon onnistui samantien rikkomaan lippunsa (tästä lisää tulevaisuudessa) noh. haettiinpa juominkeja jyväskylässä itse kullekkin säädylle ja otettiin hieman ylikuormaa autoon (takapenkillä 5 henkilöä) Ystävämme Iineksen pettämättömällä suuntavaistolla suunnistettii noin 5 kilometrin matkan päässä olevaan hotelliin noin 30minuuttia. Ei se mitään! Hotelli löytyi ja se oli kyllä niin kuppanen, että oksat pois! Siitä sitten suunnistettiin festivaalialueelle ja jaeltiin demoja ja alta aikayksikön oli enää 4 jäljellä ja tokaisin jonille nopsasti, että hei tyttö! nyt säästät loput jos julkimoita tiellemme eksyy! Joten tuumasta toimeen ja Mokomaa kasselemaan 2 riviin. Aika kului ja loistava keikka oli käynnissä kun idea välähti! Nyt ruvetaan huutamaan niin maan perusteellisesti Annalaa, että hemmo hei, täällä olis demo! Marskihan kuuli ja kehotti heittämään läpyskän lavalle. Kehui komeaksi räppikaulakoruksi. Keikka loppui ja fiilis oli katossa. Kaljatelttaa kohti alettiin hapuilemaan ja hikan saattelemana sain siemailtua muutaman pitkän naamariin. siitä sitten Stam1naa odottelemaan ja Diablo pauhaa taustalla. Jjonin ja itseni edetessä kohti lavaa huomaamme rytmiryhmän jäsenten jäävän jälkeen mikä sinänsä ei ole uutta. Pian poijjaat kumminkin kiilaavat luoksemme ja sanovat että tapasivat Herra Annalan. Jjonin suostuttelemiseen meni muutama tovi mutta sain silti kyseisen taiteilijan mukaani tapaamaan Marskia. Juteltiin hänen kanssaan ja hän tokaisi, että demo on bussissa. Lahjoitettiin vielä yksi demo hänelle itselleen. Keskustelimme myös laulutekniikoista. Siitä hyvin mielin sitten Stam1naa kasselemaan. Jossain vaiheessa loistavaa keikkaa jjon hivuuttaa demon kuvaajalle joka tyrkkää sen lavalle. Keikan jälkeen kuulemme, että Kaikan kourassa se kulkeutui pois. Seuraavana päivänä toiset heräsivät hyvin nukutun yön seurauksena pirteänä, mutta rytmiryhmä ja taiteilija-Salomaa hieman heikossa hapessa. Syötyämme maittavan aterian Jyväskylän keskustassa kävelemme yksinäisen miehen ohi joka istuu huppu päässä rautatieaseman pihassa. Tuijotan tuota huppupäistä krapulan musertamaa miestä ja totean hänet Emiliksi, Stam1nan tuoreeksi jäseneksi. Hän pummaa minulta tupakan ja näyttää meille kuinka katselee naisten kuvia kännykästään internetissä. Kysymmepä jopa, että onkos demo eksynyt minne ja hän vastaa, että : "Olettekos te siitä Travesty of Sym.." Juhon auttamana käy ilmi, että Travesty of Sympathy tosiaan on kyseessä. Echmiliksi tunnettu mies sanoo, että teos löytyy Stam1nan keikkabussista CD-soittimen päältä. Kun sitten tiemme erkanivat Emilin sydäntäsärkevän kommentin saattelemana (Akkukin meinaa loppua) jatkamme matkaa autollemme ja mietimme tätä seikkailua. Kotimatka sujui hyvin. Loistava reissu kaikenkaikkiaan ja Perkele. vittu ihan mahtavaa, NO SORI!
