IRC-Galleria

Maantietä matkaa kirjaton, karjaton mies

Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks`
ja vuodet ne käy yhä haikeammiks`


Turhaan, ei turhaan tartun ma hetkehen kiini;
riemua ei suo rattoisa seura, ei viini.



Ei suruja monta ihmislapselle suotu:
yks sydämen suru,
elon huoli toinen
ja kolmansi korkean, ankaran kuoleman suru;




Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin.
Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.





Rauhattoman rukous

Minä tääl' olen vieras vaan,
olen ollut alusta saakka,
ovat outoja minulle laaksot maan
ja outo on elämän taakka.