Se ihana hetki, jolloin luulet, että olet päässyt eroon edes joistakin ongelmistasi. Helpotuksen huokaus ja hetken usko siihen, että elämä lähtee taas rullaamaan. Kaikki tuntuu mahdolliselta ja uskoo itseensä.
Kunnes sitten ongelmat pärähtävät takaisin vasten kasvoja. Miksei sitä koskaan voi kasvaa ja kehittyä? Aina kun saa vähän ryömittyä eteenpäin, joku kiskaisee narusta takaisin päin.
Että sellaista tänään, ehkä huomenna paremmmin
Uusimmat blogimerkinnät
- Tylsyyden multihuipennus 25.03.
- Angstipelle 21.01.
- Kysely sadepäivän kunniaksi 23.06.
- Kesäfiiliksiä :) 22.04.
- [Ei aihetta] 19.12.
- teenpä tämmöisen taas 08.12.
- Onko mulla aina näin tylsää... 27.09.
- [Ei aihetta] 08.08.
- [Ei aihetta] 15.03.
- [Ei aihetta] 07.03.