IRC-Galleria

tää nyt on tälläistä yleismaailmallista shittii, mut ainakin iteltä joskus unohtuu yksi täysin ilmiselvä ja ikuinen perustotuus...ja syynä tän kirjoittamiseen ehkä ne jotkut ihmiset, jotka aina valittaa et "ku mul ei ole sitä eikä tätä"

onnellisuus

Nykyaikana on niin helppoa valehdella itselleen onnellisuuttaan. Kaupat ovat pullollaan muotivaatteita,uusinta elektroniikkaa,autoja ja kaikennäköistä muuta kulutustavaraa. Jos ei ole varaa ostaa mitä haluaa, on tyytymätön. Jos on varaa niihin, pystyy ostamaan itselleen hyvää oloa hetkeksi tai pidemmäksi. Käymällä juhlimassa voi saada hetkittäistä hyvää oloa. Matkustelemalla voi unohtaa arjen ja nauttia. Hankkimalla rahaa saa aikaan hyvän olon itselleen. On lukemattomia tapoja miten voi hetkeksi saada onnellisen olon.

yritän nyt tyhmänä ihmisenä ajatella liian monimutkaisia onnellisuuden saavuttamisen tapoja.

1.tapa: Rakentamalla elämänsä pienistä tai isommista rahalla hankituista asioista voi rakentaa itselleen onnellisuuden jatkumon, mikä tosin katkeaa pakollakin joskus, sillä ihminen ei perusluonteeltaan ole ikinä tyytyväinen siihen mitä materilistisesti ajatellen omistaa.

2.tapa: Voi myös yrittää hankkia onnellisuutta työn, opiskelun, harrastusten avulla ja erilaisten järjestöjen kautta. Jokainen ylennys, pomon kannustava selkään taputus, palkankorotus tai muu vastaava voi tuoda onnellisuuden tunnetta. Edelliseen kun lisää vielä 1. tavassa mainuttuja asioita hyvän olon tunne kasvaa. Ainakin minun on silti vaikea uskoa, että kovin kattavaa onnellisuuden tunnetta kukaan pystyy näillä elementeillä saavuttamaan.

3.tapa: Eläminen tätä pvää. Jokapväisistä arjellisista asioista nauttimisen luulisi olevan palkitsevaa. Nauttii siitä kun kauniisti hymyilevä nainen kävelee vastaa, kaupan kassa tervehtii iloisesti tai siitä kun aurinko paistaa taivaalla kesäisesti. Jokapväinen positiivinen ajattelu yhdistettynä muihin tapoihin luulisi olevan melko onnellista "meininkiä", mutta vaikea uskoa että sekään lopullisesti ketään onnelliseksi tekee.

4.tapa: Entä jos vaikka olisi ystävällinen ihmisille. Auttaisi kohteliaasti vaikka ventovierastakin, kunnioittaisi ystäviään sekä rakastaisi lähimmäisiään. Mikäli AINA muistaa kunnioittaa, auttaa, tukea, hyväksyä ja RAKASTAA niitä ihmisiä ketkä kuuluvat omaan elinpiiriin, niin huomaa kummasti omistavansa jotain mitä ei rahalla saa, sekä voi aina luottaa siihen, että tukea löytyy vaikeissakin asioissa.

En usko, että kukaan voi ikinä olla täysin onnellinen mikäli ei kohtele lähimmäisiään niin kuin he sen ansaitsisivat. Kuitenkin ihmissuhteet ovat se ainoa asia mitä et voi järkevästi toimien kadottaa(paitsi tietysti ääriolosuhteissa). Niiden kuitenkin pitäisi olla se ikuinen punainen lanka mikä ohjaa eteenpäin, ja mitä ei saisi ikinä kadottaa turhamaisuuksien keskellä.

ja ennen kuin voi rakastaa muita tarvii oppia rakastamaan myös itseään, eli kohtelee/arvostaa myös itseään niin kuin pitää...

jebaa,tää nyt oli tämmöinen muistilappu itselleni...

Kun vihdoinkin oli vapaa vloppu,niin saattoihan sen jo arvatakin ettei siitä ainakaa mukavaa muodostu. Piti sit mennä heti aamusta kaupungille nauttimaan kauniista säästä, joka kaiken sateen lomassa ei ollutkaan niin kaunis. Jäi sitten ylexpop väliin samaisesta syystä. Illalla sit kun piti mennä ihmisten ilmoille baariin ihmettelee,ni taksikuskin perhana päätti täräyttää toisen taksin kylkeen suht kovalla vauhdilla keskellä risteystä. Onneks tuli vaan pari ruhjetta ja paikat vähän kipeiksi, joten kerkesin jopa yhdellä siiderilläkin käymään ennenkuin baari suljettiin...shit happens,ens kerral parempi onni:)

Pääsarit ohi ja vapaa vloppu,jippii,stairway to hell auki:)

hitto,että alkaa oleen aikalailla veto pois...joka pvä töitä tai/ja ylitöitä+kokeisiinlukua+pääsykokeisiinlukua....milloinkohan ois viimeksi ollu sellain vapaapvä ettei ois tarvinu tehä yhtään mitää muuta kuin olla ja chillaa...kohta onneks helpottaa,vois vaikka yrittää löytää sosiaalisenkin elämän taas uudestaa.

pe varmistu duunipaikka soneralle,jeeeeeeeeeee,eipä tarvi sitäkään enää stressata...:)