IRC-Galleria

Palat pienet nuo edessäni nään,
joita paikoilleen en saanut milloinkaan
Sen jo tiedän miten synnytään
ja miten täältä lähdetään
vaan tärkeintä en tiedä kuitenkaan

Kun suljen silmät niin hän on täällä taas
ja taas voin nähdä jokaisen askeleen
Voin nähdä, voin elää ja voin unohtaa,
voin tuntea sen kaiken uudelleen

Nyt kellot soi, tahdoit kuulla sen.
Kun taistelu päättynyt on viimeinen,
Vielä eilen taistelit, nyt täytyy sun luovuttaa.
Paljon siis jää jälkeesi sun,
kauniit muistot elämän taistelun.

enkelit valkoiset taivaalta tuolta.
pitäkää mummista hyvää huolta.

leikkasin tos maanantai aamuna leipää. aattelin juoda rauhas aamukaffeet.
onnistuin sit vetäsemään etusormesta mahtavan siivun pois.
valtimon suoneen asti vetäisin. ja nyt tekee vieläki sit aikast kutaa toi sormi ku tykyttää.
mut olinpas eile viisaampi. ostin valmiiksi siivutettua leipää kaupasta =))))

Sun kuvasi kissani kultainen,
mä kätken pohjahan sydämen,
elon polkuja täällä kulkeissain,
sua muistelen siunaten, rakastain.

tänään lähtee miun rakas kisuni viimeiselle matkalle iltapäivällä. kasvaimet leviää ja kisu väsynyt. kyl voi olla kauheata ja ikävä jo kova =( ja hirvittää miten sitä ite jaksaa sen reissun. mut olen sen kisulle velkaa et yhdessä mennään ja olen loppuun asti mukana. ei sitä ikinä osaa valmistautua vaikka tienny jo puoli vuotta et se tulee pian eteen. ei sitä omasta ystävästään haluaisi ikuna luopua.

ensin ol tyttö ja poitsu räkätaudissa ja kuinkas ollakaan nyt on tää mamma nii räkäää täynnä et kökkö. iltapäiväl tohtorin puheille. ei oo kivaa tää lenssun pito. =(

töihin paluu koitti eilen. ja kiva kyl on hommis ollu. mut on tää sellane elämän muutos kolmen vuoden tauon jälkeen taas. tyttö rassu..äipän silmäterä joutuu hoitoon...poitsun pitää oppia pärjäämään yksin kotona pienet pätkät (vaiks on iso sälli jo..niin äitille ne on kaikki pieniä) =)))