IRC-Galleria

Hallitseva planeetta:

Ihmisen henkisiä ja tietoisia päämääriä kuvaava Aurinko hallitsee Leijonan merkkiä. Leijonat ovat syntyneet alitajuiseen päämäärähakuisuuteen ja siksi jokaisella Leijonalla täytyy olla se oma juttu elettävänä ja toteutettavana. Ilman selkeää päämäärää tai tavoitetta oleva Leijona tulee auttamatta tuskastumaan elämänsä tyhjyyteen ja tuossa tilassa Leijona ei ole enää se kiva kaveri, jollaiseksi hän on syntynyt. Tuskastuminen ja elämän päämäärättömyys nousee ensimmäisenä esille arkielämän rutiineihin kypsymisenä ja siitä nousevan kiukun saavat niskaansa Leijonan puoliso, lapset ja muut hänen kanssaan päivittäin tekemisiin joutuvat ihmiset.

Rakkaus:

Leijonan tulee tiedostaa alitajuinen tarpeensa päästä toteuttamaan omaa luovuuttaan juuri itselleen kuuluvalla sektorilla, joka tosin voi vaihdella elämäntilanteiden muuttuessa moneenkin kertaan. Se kulloinenkin oma juttu ei aina löydy niin helpolla, mutta ilman tietoista etsintää se voi jäädä pimentoon koko loppuelämäksi ja sitähän me emme toivo tapahtuvaksi yhdellekään lähellämme olevalle Leijonalle. Elämäänsä tyytymätön Leijona osaa sen verran loistavasti jakaa pahan olonsa myös muitten kärsittäväksi. Elämäänsä tyytyväinen Leijona taas loistaa jakamatonta iloa, huolenpitoa ja hyväksyntää kaikille kohtaamilleen ihmisille.

Seksi:

Rakkauselämässään Leijona on maailman ihanin ja huomaavaisin kumppani, joka osaa kannustaa ja tukea puolisoaan sekä sanoin että teoin. Mutta auta armias jos rakkaus pääsee syystä tai toisesta ruostumaan tai keskinäinen luottamus kärsii pahan karille ajon niin silloin koittaa vaikeat ajat, sillä Leijona hallitsee myös ilkeyden ja kylmyyden synkeät salaisuudet niin halutessaan. Seksuaalisesti Leijona on narsisti, jonka täytyy kokea olevansa ehdottomasti numero YKSI. Silloin kun hän saa osakseen kumppaninsa jakamattoman huomion osaa hän sekä nauttia että tuottaa nautintoa tavalla joka saa myös kumppanin tuntemaan itsensä kuninkaalliseksi. Kenenkään ei ole syytä jättää Leijonaa kakkostilalle elämässään ellei sitten satu olemaan pahemman luokan masokisti, sillä ennemmin tai myöhemmin Leijona tulee maksamaan kärsimänsä vääryydet korkoineen takaisin.

Leijonan valttikortit:

Leijona hallitsee tulisen elementtinsä, keskittää voimansa ja kerää itselleen arvovaltaa. Hän on avarakatseinen ihmistyyppi, innokas, suorapuheinen ja ylpeä itsestään. Leijonalla on kyky vakuuttaa muut omista kyvyistään ja käännyttää muut omalle kannalleen. Hän on esiintyjä, jolla on tarve olla esillä ja herättää kuulijoissa vastakaikua, saada palautetta ja kerätä ihailua omalla alallaan. Leijona osaa olla suvaitsevainen, lämpöä ja iloa levittävä ihminen. Luovuus on omaa esiintymistä ja vallankäyttö johtamista, organisoimista ja tuloksellista ohjaamista.

Leijonan heikkoudet:

Ensimmäisenä ja näkyvimpänä heikkoutena on oman merkityksen suurentelu ja sen lieveilmiöinä mahtailevuus, pöyhkeys, kaiken ulkoistaminen, ylimielisyys, mahtipontisuus ja itsekkyys. Psyykkisesti epävarma Leijona on altis liioittelemaan, vaatimaan huomionosoituksia ja nostamaan itseään jalustalle.

Leijonan sairaudet:

Hallitsevan planeettansa mukaisesti Leijonan herkin alue on ihmisen vitaalisen voiman keskus, sydän. Kunnianhimossaan Leijona on altis stressaantumaan, mistä seuraa ensin rintakipuja, selkäsairautta ja lopullinen diagnoosi kertoo usein sydän- verenkiertoelimistön ylirasittumisesta ja sairauksista. Energisen Leijonan puolustusjärjestelmä joutuu turvautumaan tavallista useammin pienten kuumetautien apuun ihmiselle välttämättömän levon aikaansaamiseksi.

Kuten ulkonäöstä voi päätellä, citysiili on todella cool tyyppi. Don´t mess with this creature, dude!

Noora on suomalainen naisen etunimi. Noora on suomalaisversio kansainvälisestä nimestä Nora[1], jota myös käytetään Suomessa.

Nora on lyhenne nimestä Honora, Eleanor[2] tai Eleanora. Näistä Honora on johdos Honoriasta tai Honourista[3], jotka molemmat juontavat latinan kunniaa merkitsevästä sanasta[4][5]. Eleanor puolestaan on kehittynyt ranskalaisesta nimestä Alienor, jolla alun perin tarkoitettiin "se toinen Aenor", kun eräällä äidillä ja hänen tyttärellään oli sama nimi[6]. Eleanora taas on muunnos arabialaisesta nimestä Ellinor, joka merkitsee "Jumala on valoni"[7].

Vuoden 2006 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 541 Noora-nimen saanutta naista. Nora-nimen on vastaavasti saanut 2 082 naista.

Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti) on Valaan tähdistössä sijaitseva kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on myös kaksoistähti. Punainen jättiläistähti Mira A on luultavasti vanhin tunnettu muuttuja, joka ei ole supernova. Se näkyy välillä keskimääräisen kirkkaana tähtenä, välillä tähden kirkkaus painuu kiikarien näkymättömiin. Tähteä ei näy paljaalla silmällä suuren osan sen sykkimisjaksosta. Mira on pitkäjaksoisten Mira-tyyppisten tähtien prototyyppi. Mira B on K-spektrityypin pääsarjan tähti, jonka ympärillä on kaasurengas. Vuonna 2007 todettiin, että B-tähdellä on esiplanetaarinen kiekko, ja että se ei ole valkea kääpiö niin kuin pitkään on ajateltu. Esiplanetaarinen kiekko on syntynyt aurinkotuulesta, joka on myös synnyttänyt tähden ympärille valtavan, ultraviolettivalossa näkyvän komeettamaisen kaasupilven. Kaksoistähti on noin 420 valovuoden päässä Maasta.

Nimen alkuperä ?
Bayerin designaatio Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet
Flamsteedin designaatio 68 Ceti, 68 Cet
HD-designaatio HD 14386
Muut designaatiot HR 681,SAO 129825, BD -3 353, WDS 02193-0259Aa, ADS 1778A, Mira B on VZ Ceti
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (mv) 2,0–10,1, vaihtelee mm 331,96 päivän jaksossa korkeudella 8,1, muitakin jaksoja on. Mira B: 9,5–12,0
Absoluuttinen kirkkaus (Mv) 0,93 max?
Valovoima (Aurinko = 1) 15000 max/? LO (aurinkoa)
Spektriluokka M7IIIe (M5.5e-9e III), KV (oranssi kääpiö)
Väri-indeksi B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla.
Pintalämpötila keskim 2200/? K K
Massa (Aurinko = 1) 15,7 MO (aurinkoa)
Säde (Aurinko = 1) 700 RO (aurinkoa)
Muuttujatyyppi Sykkivä, pitkäjaksoinen Mira-tyyppiä
Pyörimisnopeus ? km/s
Metallipitoisuus ?
Ikä ? milj. v
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Valas Cetus
Rektaskensio (J2000) 02h 19m 20.79s
Deklinaatio (J2000) -02° 58′ 39.5″
Etäisyys 418 valovuotta (128,15 pc parsekia)
Parallaksi mas 7,79 ± 1,23 mas
Säteisnopeus +63,8 km/s km/s km/s
Ominaisliike mas/v RA: 10,33 mas/yr
dekl.: -239,48 mas/yr

Mira on kaksoistähti jossa on sykkivä muuttuja Mira A ja valkoinen kääpiö Mira B eli VZ Ceti. Sykkivä Mira A on hyvin punainen jättiläistähti. Miran suurin kirkkaus on maksimissa noin 3,5. Maksimin kirkkaus on vaihdellut välillä 2,9 ja 4,9. Minimit ja maksimit nousevat ja laskevat jonkinlaisen järjestyksen mukaan. Minimin kirkkaus vaihtelee välillä 8,6–10,1, keskimäärin 331,96 päivän jaksolla, Miralla on myös muita jaksoja noin 60–1100 päivän välillä.

Kirkkauden kokonaismuutos absoluuttisesta minimistä absoluuttiseen maksimiin (mitä ei tapahdu saman jakson aikana) on 1700-kertainen. Miran himmenemisestä huomattava osa johtuu eräiden hiukkasten tiivistymisestä kylmenevän tähden kaasukehään.

Miran absoluuttinen kirkkaus vaihtelee noin välillä -2,5 ja +4,7. Minimissään tähti on yhtä kirkas kuin Aurinko, maksimissaan 700, jopa 1500 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Hubble-avaruusteleskoopin mukaan Mira on 700 auringon läpimittainen tai erään mittauksen mukaan säde 3,5 AU. Miran absoluuttinen bolometrinen kirkkaus on maksimissa -5. Miran pintalämpötila vaihtelee välillä 2000–2600 K, ja on keskimäärin noin 2300 K. Kun tähti on kuumimmillaan, se kuuluu luokkaan M6III ja kylmimmillään M9III. Miran massa on 15,7 Auringon massaa.
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto

Sykkivästä Mira A:sta virtaa ainetta tähteä kiertävään Mira B:hen. Mira A venynyt pisaranmuotoiseksi Mira B:n painovoiman takia. Mira B:n massa on 4 Auringon massaa. Tähtien väli on 0,6 kaarisekuntia eli 70 AU. Kiertoaika on noin 400 vuotta ja radan soikeus soikeus 0,66. Kaukaisimmillaan väli on 1,7 kaarisekuntia, lähimmillään 0,1 kaarisekuntia. Mira B:n spektriluokka on KV. Se on oranssi pääsarjan tähti, vaikka aiemmin ajateltiin että se olisi valkea kääpiö.

Oranssin tähden massa on 0,7 MO, ja sitä ympäröi mirasta virranneesta aineesta, ja tähtituulen toimasta aineesta koostuva esiplanetaarinen kertymäkiekko.

Kertymäkiekko on huomattavasti emotähteään kirkkaampi. Mira B on myös muuttuja VZ Ceti, ja sen kirkkaus vaihtelee 9,33–12. Hidas 13 vuoden jakso + minuuttien kirkkausvaihtelut mm. flareista. Kun Mira A on lähimmillään Mira B:tä, kaksoistähti voidaan luokitella symbioottiseksi kaksoistähdeksi niin kuin R Aquarii. Kaasuvirta näkyy parhaiten Hubble-avaruusteleskoopin ultraviolettisäteilyn alueella ottamassa kuvassa. Miralla on myös kaksi muuta seuralaista, Mira C ja D kaukana Mirasta. Mirasta virtaa ainetta ulos noin maan massan verran vuodessa, joka tekee Miran ympärille tähtienväliseen avaruuteen komeettaa muistuttavan kaasuvaipan]], koska Mira liikkuu avaruudessa.