IRC-Galleria

ja ruisrok. Anyone?

Kivaa. On. On niin, kun saa nauttia. Ja piirtää, lukea ja maalata. Ja kävellä ja katsella. Pitää kädestä. Eilen olimma rupsun kanssa Suomenlinnassa ja piknik oli. Lintu söi kans. Viihdyn Helsingissä päivä päivältä paremmin. On niin paljon nähtävää ja mulla on silmä.

Unet unet unet. Viime yönä mun piti pelastaa pikku ankanpoikaisia kissoilta, toisna yönä kilpikonnia hyppeli terraariostaan kissojen syötäviksi. Aina ei suinkaan muut eläimet ole kissoista johtuvan uhan alla, vaan välillä itse kissat ovat kiipelissä, ja taas mun pitäisi olla auttamassa. Muutama yö sitten kissalta oli etujalat katki, eikä se päässyt pakoon. Mietin että tarkottaako tää sitä, että mulla on joku kutsumusammatti odottamassa eläintensuojelun parissa, vai oonko vaan entisessä elämässäni kohdellut eläimiä kaltoin ja nyt ne tulee kummittelemaan uniin. Siis kammottavia kissa-aiheisia painajaisia yöstä toiseen, eikä loppua näytä tulevan.

Muuten menee ihan hyvin.

Oli eilen. Mulli rakensi aterinkuivaustelineen 1,5 litran pullosta näppärästi veistä ja poraa käyttäen. Nikisipirkka-ainesta! Se on ruma, mutta ajaa asemansa.
Jeikkonen taas keksi langattoman puhelimen. Musta vaan tuntuu, että maailma ei ole vielä valmis tälläiseen muutokseen. Sitähän olis sit niinku koko ajan tavoitettavissa ja vois lähtee kotoaan pois. Käviskö kukaan edes enää irkis?? Hoh.
Nyt saa jäädä sisustusarkkitehtihaaveet syrjään, koska mulla on liikeidea; krapulaparantola. Sut haettais sieltä missä oot, ihan mistä tahansa ja puettais (esim. mun ihontuntuiseen) mukavaan väljään vaatteeseen ja vietäis paikkaan, jossa voisit viettää niin kauan aikaa kun tahdot. Parin päivän päästä viimeistään on lähdettävä, ellei sitten parantolaa laajennettais samalla lomakeskukseksi, mistä löytyis hurvittelut saman katon alta. Parantolassa lepäisit vaan jollain pilventuntuisen päällä ja kaikki mitä tahtoisit. toteutetaan. Jäisiä juomia, päähierontaa, kuhmujenpaikkausta, muistinpalautusmenetelmiä, rahankäyttösuunnitelmia, yystävyyssuhteiden parannusmenetelmiä.. Oisko vapaaehtoisia työntekijöitä? Valitettavasti tää siis sisältäis melkosesti viikonlopputyötä ja kellonympäri.. Tiloja myös etsitään. Kiitos :)

Siivoominen on ihan kivaa, jos kukaan ei pakota siihen. Mun piti vaan hankkiutuu eroon yhdestä läjästä joka oli siinä kylppärin nurkassa. No, siihen meni sit 2 tuntii. Tiskiharjalla vaan lattiasta kattoon. Semmonen punainen juttu mitä saattaa ilmaantua kosteisiin tiloihin, on vissiin ainakin vähän epäterveellistä. Oisko ne joitain vaarallisia bakteereita, ken tietää.
Ja nää poijjaat väitti et ne on just pessy kylpyhuoneen. Siis hyi saatana.

Keskiviikkona oli vielä ihan mukavaa eikä edes sattunut paljoa. Toisin oli torstaipäivänä kun jalalla ei saanut astuttua ja sit ei maistanut mitään kun flunssa iski päälle. Mä olin murtunut todellisuuteen, jalka ei. Eihän siinä enää krapulaa huomannutkaan. Steariinia oli kilottain vaatteissa, no okei, ehkä vaan 870 grammaa.
Kuumetta ja kammottavat lihassäryt 2 päivää. Nyt onneks enää yskin keuhkoni pihalle, eikä vielä oo saanu ihan sataa nenäliinaa kulutettua. Ihan ku nenäsumutteesta menis makuaisti.. Voiko siinä olla mitään perää?

Mulla on kolo. Siellä on kaikki mitä tarvitsen, jotta voin pysyä hetken paikoillaan. Yli puoleen vuoteen mulla ei ole ollut sellaista, mutta nytpä on. Voi laittaa kirjoja hyllyyn ja taulun seinälle -se tuntuu tosi tosi ihanalta, vaikkei uskois :)
Ja kaikki on muutenkin ehkä paremmin kun koskaan. Miks sanotaan, että "se jolla onni on, se onnen kätkeköön"? En mä usko et kukaan tulee tätä varastamaan multa.
Se on tietenkin sitten ihan toinen seikka, että olemme yhden varoituksen päässä häädöstä. Pistää miettimään kahteen kertaan et onko ihan aiheellista pitää tupareita.. Kahtotahamme nyt sitte.

pitkään aikaan kirjottanut päiväkirjaan. Mutta mitäs? Olen onnellinen :)

Olipa mmielenkiintoinen päivä. Tihkusateessa kun lähti aamutuimaan tonne harjotteluun tsykäilee niin näin muutaman metrin päästä heposen paskovan. Sitä ei kyl mielellään näkis niin läheltä, varsinkaan aamutuimaan.
Sitte siellä harjottelupaikalla sain puolisen tuntii todistaa ah niin ihanaa kunnon räyhäämistä naisten kesken. Pomo ja sen seinän työpajan toisella puolella työskentelevä verhoilija päästi puolen vuoden aikana kertyneet kiehumisainekset ulos suustaan, hyvä ettei vasarat lennelly. Saatiin sit naureskella episodia koko loppupäivä, oli se kyl niin mainio sanakamppailu :D Tajusin, etten itse osaa tolleen suuttua, mut se tekis varmaan hyvää huutaa vaik kerran kuussa kurkku suuna, ilma puhdistuis ja läpäläpä.. Eipä mikään oikeen onnistunut sen jälkeen itseltänikään, kumma kyllä. Ompelin saman sauman keturalleen kolme kertaa. Siinä sai sitten repeillä useempaan otteeseen päivän mittaan, ja kaiken kukkuraks aurinko alko paistaa ja Satu tulee tänne ehkä tänään :D:D:D Ja huomenna Habitareille ja näkee luogagamutsejei, jei!

Mähän oon kirjottanut ihan persiilleen osan, no, ei aina voi olla täydellinen.

Juu tulipa juhlittua syntärei sit ihan kunnolla jos näin vois sanoa. Nyt on joka paikka tukkees eli viimeks torstaina ollu työharjottelus, lomaa joo mut tä on oikeesti kamalampaa kuin muistin, kauhiampaa kuin kauhein krapula, ei pysty mitään tekee hjelvetti. Epapöpö ja ebola samaa aikaa satans. Tulkaa suutelemaan mua niin saatte viikon saiikonii. Ihan pihal pöhnäs.