IRC-Galleria

Päätökset ovat ehkä kauheinta tässä maailmassa, heti maksalaatikon jälkeen. Kuinka sitä varmasti voi tietää, että tahtooko suklaajäätelöä vai mariannepussin? Alkaako seurustelemaan vai odottaako vielä muutaman vuoden? Joku päätös voi olla sellainen, että se pilaa tai parantaa koko loppu elämän. Jos vaikka miettii ihan vaan sitä, että jos äiti ja isä ei ois just sinä päivänä päättänyt kerrata avioliiton iloja taas läpi, niin ei olisi tätäkään simoa syntynyt tähän kurjaan ja kuitenkin niin antoisaan maailmaan.

Kuinka sitä tietää päättääkö oikein? Kokeilemalla vain, vai häh? Turhuus sanon minä. Jos kahdessa vaihtoehdossa on molemmissa hyvät puolensa, niin kumpi pitää valita. "Rukoile, että käy niinkuin kuuluu"... Mutta kun Herra Iso Herra näyttää olevan hiljaa niin usein... Tulis joskus kasvotusten juttelemaan, eikä aina vain antaisi niitä saakelin vihjeitä, joista ei hullukaan ota selvää. Okei, profeetat on asia erikseen. Ei vaan voi tietää mitä pitäisi tehdä.

Kun vielä maksaa 55 €, plus matkat, eikö silloin kuuluisi päättää sen asian hyväksi, mihin maksaa? Mutta kun joku hieman pienimpi iso herra vetää toiseen suuntaan... Osaisi sekin päättää mielensä kunnolla, niin olisi munkin helpompi päättää omani.

nyyh, missasin maanantain :)


Jonain päivänä sitä huomaa eläneensä elämän. Ehkä sellaisen kuin tahtoi, ehkä sellaisen mitä katuu. Yhtä kaikki on elämä eletty. Sori vaan!

Kirahvit ovat raidallisia hupakkoja
ne kirmaavat ympäri savannia
nyhtäen Afrikan viimeisiä heinätukkoja


Ratsastetaan kilpaa mangusteilla
kohti viimeistä auringonnousua
ennen kuin aamu saa meidät kiinni

Kotiin tuliaisiksi seepra
että annakin saa palan Afrikkaa.

Poika, mies, jätkä, kundi, ukko, äijä, nuorukainen, nuorimies, urospuolinen ihminen… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Miksi siis tuo vastakkainen sukupuoli on saanut niin monta eri nimitystä? Kuinka monta kertaa onkaan tultu ajateltua, että miksi, miksi on luotu kaksi niin erilaista ihmistä ja vielä tarkoituksena olisi pariutua sen toisen kanssa? Montako kertaa on ajateltu, että voih, kun voisi lähettää kaikki miehet kuuhun. Tai jotain vielä pahempaa...

Kuitenkaan ei olisi elämämme mitään ilman miehiä. Ei olisi mitään minkä vuoksi elää, mitään minkä takia saisi valittaa. Liioittelenko? Mietitäänpäs hetki.

Ensinnäkin äitisi ei olisi saanut sinua aikaan ilman isääsi, tai sitä iloista luovuttajaa, joka hieman purskautti kuppiin. Miehiä kummatkin joka tapauksessa. Entäs sen jälkeen? Ala-asteella pojat ovat yyh, mutta keistä sitä puhutaan tyttökavereiden kanssa välitunnilla ja koulun jälkeen? Yläasteella poikiin kiinnostus kasvaa. Kun biologinen kehitys saa hormonitoimintasi kiihtymään, alkaa myös seksuaalinen kiinnostus poikia kohtaan kasvamaan. Ysillä ja varsinkin peruskoulun jälkeen alkaa kuulua sanat ”mä oon niin puutteessa” ja monet alkavat seurustelemaan vakavammin. Jossain vaiheessa mennään naimisiin ja saadaan lapsia. Miehestä on tullut sinulle arkea. Jos ei ole löytynyt sitä oikeaa, niin et ole silti jäänyt täysin osattomaksi miehistä. Naapurinsedät flirttaavat kovasti ja todennäköisesti kaveriporukassanne on molempaa sukupuolta. Eli pojat, miehet, jätkät, kundit, ukot, äijät, nuorukaiset, nuoret miehet ja urospuoleiset ihmiset ovat elämässämme vahvasti mukana.

Usein ajatellaan, että naisia on vaikea ymmärtää, totta, mutta miehiä on paljon vaikeampi ymmärtää. Itselläni on useita hyviä miespuolisia ystäviä ja olen käyttänyt useita päiviä, että olen ymmärtänyt, mitä Hän on sanonut tai tehnyt. Saatat ajatella, että no, sähän oot tyttö, et sä voi ymmärtää miehiä, mutta kun parhaan ystäväni poikaystäväkään (olemme siis ihan tuttuja keskenämme, vaikka hän kuullostaakin nyt serkun-kummin-kaiman-kissalta) ei pysty ymmrtämään Hänen toimiaan. Otetaan esimerkki: Olen Hänen kanssa keskustellut siitä, kuinka Hänen toimintasa saa minut pitämään Hänestä enemmän kuin vain ystävänä. Enemmän, kuin ehkä itse pidän Hänestä. Hän sanoo ymmärtävänsä ja laittaa viimeiseen viestiin hyvää yötä, rakas. !!! Mitä ihmettä, sanon minä. Mitä Hän oikein aikoo? Saada minut ihastumaan lisää vai? Mietit nyt, että kuules tyttö, poikahan on ihastunut sinuun, mutta Hän on omalla suullaan sanonut, että olen kiinnostunut sinusta ihan vain ystävänä/kaverina.

Mieheen pitäisi laittaa käyttöohjeet, ennen kun niihin alkaa tutustua. Niissä voisi lukea yleisohjeet ja sitten vielä henkilökohtaiset muutokset. Mm se, että miehet rakastavat läheisyyttä. He hakeutuvat sellaisten naisten tykö, ketkä ovat auliita antamaan palasen rakkauttaan ja lämpöään. En tarkoita, että he ovat huoria, vaan ottavat mielellään vastaan halauksia, istuvat lähellä ja silittävät päätä. Tytöstä nimittäin alkaa tuntua tälläisen huomion jälkeen, että poika on kiinnostunut hänestä, mutta väärin. Mies on kiinnotunut siitä läheisyydestä. Tyttö on hänelle kuin äiti, tai automaatti, josta voi ottaa rakkautta mielinmäärin, niin että syntyy enempää. Toki hänellä on myös "se oikea" kenen kanssa hieman nysvätään, mutta jos hän ei ole hermostunut seurassasi, et ole se oikea. Jos hän ei ole kohtelias sinulle, et ole se oikea.

Kuitenkin, jos mies fiksuuntuu, voi sinusta tulla se oikea. Miehet nimittäin kuvittelevat, että se oikea tulee taivaasta, harppujen ja lyyrien säestämänä, kultahohtoisena ja pilvien keskeltä. Jos olet hänen ystävänsä, et siis ole tullut tällä tavalla. Onneksi kaksilahkeiset kuitenkin viisastuvat ajan myötä, sillä jos näin olisi vain murto-osa miehistä päätyisi naimisiin ja lisääntymään. Lopulta monet nimittäin huomaavat, että se tyttö, joka on ollut vierellä monta vuotta, tukenut vaikeimpina hetkinä, iloinnut yhdessä uudesta autosta, onkin juuri se oikea, jota on aina etsinyt. Toivoa siis on.