IRC-Galleria

...miksi pienet lapset ei voi vaan heti nukahtaa, kun ne vie omaan sänkyyn...? *huoh*......

Teille kaikille arvosteleville kirjastotätien näköisille tekopyhille argentiinalaisen puuhevosen persesilmille haluaisin nyt raottaa hieman sanaista arkkuani. Ajat muuttuvat, muutu sinäkin.

Mä olen erittäin kyllästynyt saamaan pelon-ja säälinsekaisia katseita teiltä kaupassa ja kadulla, kun olen liikenteessä rakkaan poikani kanssa. Jo raskausaikana mua tuijoteltiin kaupassa päästä varpaisiin monttu auki ja varmaan rukoiltiinkin, kun käänsin selkäni.
Se, että minulla on (todella rumia) tatuointeja, tummanpuhuvia vaatteita, mustat hiukset ja nenässä nappi, EI tarkoita sitä, että jahka saan lapseni ja kauppakassit roudattua kotiini (lue:helvetin porttien sisäpuolelle, saatanan esikartanon ylimmän kerroksen kaksioon), minua odottaa siellä vaaleatukkainen neitsyt sekä putkikassillinen vikiseviä pikkueläimiä, jotka sitten Damien Thornen vaivuttua kirottujen painajaisten valtakuntaan, uhraan luistimella Saatanalle.

Huvittavaa ja myös raivostuttavan pöyristyttävän irskottavaa on se, että laitoin pojastani sen kuvan tänne galleriaan, missä sillä on pääkallotutti ja Ramones-paita päällä, kun sitten yksi pullantuoksuinen kotihengetär tulee kommentoimaan, että "En halua mitenkään arvostella tai tuomita, mutta en kyllä omalle lapselleni laittaisi". Taisipa tytsy sittenkin hieman arvostella ja tuomita, mitä muutakaan tuo on? Eikä tuo ollut ainoa tuonsuuntainen kommentti....

Onko minun siis oikeasti teidän kaikkien maailman äitien mielestä muututtava tylsäksi, jos minusta tulee äiti? Onko mun oikeasti ruvettava pukeutumaan johonkin v*tun tuulipukuun, että mä saan rauhassa työnnellä lastenvaunuja? Onko mun poistettava hiusväri päästäni, jotta voin kulkea tuolla maantienvärinen rasvoittunut kuontalo päästäni roikkuen? Heitänkö kaikki meikkini roskiin, sillä nythän olen äiti ja minun on tietentahtoen näytettävä siltä, kun olisin juuri noussut veneen alta? Astelenko takaisin vaatekauppoihin tummanpuhuvat vaatteet kassissa ja kysyn, josko voisin vaihtaa ne joihinkin äidillisiin pastellisävyihin?
Jätänkö kaiken siistin vauvakaman kauppojen hyllyille? pitääkö kaiken aina olla sitä tylsää ja samaa; tytöille punaista, pojille sinistä. Miksi mä en saa ostaa lapselleni Ramones-bodya, jos sellainen kerran on olemassa? Miksi mä en saa ostaa pojalleni pääkallotuttia, jos sellainen on olemassa? Olenko mä automaattisesti huono äiti, jos mä en ole tylsä? Mulle on muuten postissa tulossa sellanen vauvan paita, jossa lukee edessä "Smell my diaper". Katsotaas, mikä meteli siitä syntyy.

Mua myös aika rankasti kyrpii jokaikisellä äitiyteen-liittyvällä keskustelufoorumilla se, että niissä on jokaisessa meneillään "Kuka on paras äiti"-kilpailu. Ja kaikkien äitien lapset ja miehet on niiiiiin täydellisiä. Kun joku kirjoittaa, että heidän rakas pikku Erkki-Johanna on oppinut kävelemään tukea vasten, niin sieltä jostain ponkaisee esiin äiti, jonka oma pikku Seppo-Annikki on juossut jo maratonin kahteen kertaan ja ikääkin on plakkarissa saman verran, kuin Erkki-Johannalla, mitä Erkki-Johannan äiti on siis tehnyt väärin?

Mä olen todella onnellinen tuosta lapsesta. Musta on helvetin hienoa seurata, miten se kehittyy ja alkaa tajuamaan koko ajan enemmän ja enemmän asioita. Erehdypä menemään jollekin keskustelupalstalle kertomaan pieni ilon aiheesi, niin esiin astuu jonkin supervauvan superäiti ja kertoo, kuinka heidän ihmelapsensa on ehtinyt tekemään tuon samaisen asian jo moneen kertaan ja niin paljon paremmin. Ensimmäinen pianokonserttokin on jo sävelletty, ennekuin on edes opeteltu potalla käymään.

Mä meen nyt nukkumaan. Aamulla sitten herään siihen, kun poika kiljahtaa "äääääääää", eli "herää äiti", hymyilee ja saa mut hyvälle tuulelle jo ennen ekaa kahvikupillista:)
Öitä.

Ainii joo, toi äiti-tilitys EI koske Minnaa, sillä on jalat maassa ja järki päässä. Ainakin enimmissä määrin:D

Poika nukahti puoliltaöin ja mua ei väsytä yhtään. Nyt olis potentiaalista torkkumisaikaa n.5 tuntia, mutta missä v*tussa luuraa nukkumatti?!

Kävin tänään terveyskeskuksessa KÄVELLEN. V*ttu, että nyt särkee jalkoja ja polvet on turvoksissa. Mä oon ketterä ku sahapukki. Terveyskeskukseen ei oo pitkä matka, mutta mä oon niin rapakunnossa, etten oo ikinä näin paskassa kunnossa ollukaan. Tuo lapsen pykääminen tekee aika vaikeasti korjattavaa vahinkoa kropalle näköjään. Mutta täältä noustaan, perkele.

Huomenna olis Iljan a.k.a Larry Action-Devilin neuvola klo.12.30. Ajattelin pummia Burdonilta kyydin ihan pokalla. Miten on Miss Burdon? Jos tarjoon pizzat lähipäivinä, niin saiskos kyytiä?:D

Mutta eipä siinä vielä kaikki: terveyskeskuksen yhteydessä on sosiaalitoimisto ja sen edessä oli tänään surkein mielenosoitus v*ttu IKINÄ. Joku mummo ja varmaan hänen aikamiespoikansa olivat omin pikku kätösin askarrelleet-paskarrelleet keltaisesta kartongista iskulauseplakaatteja sossun seinään. Niihin oli lapsen käsialalla kirjoteltu kaikkea sensuuntasta ku "Sosiaalitoimenjohtaja käräjäoikeuteen". vattu, kun ei sattunu kamera mukaan, oli kyllä säälittävin mielenosoitus konsanaan, jumalauta kaks ihmistä. se mieskin oli sen näkösenä siellä, että on tainnu äitee pakottaa kesken työpäivän sinne plakaatteineen seisomaan saakeli tyhjän paikan merkiksi.

Toivottavasti he saivat asiansa menemään perille:D

Päänsäryt on kadonneet, kuin suolistokaasut isoon Pohjois-Afrikan hiekka-aavikkoon, kiitos fysioterapeuttini. Saat minulta joulukortin.

Panacodeja kuluu yksi päivässä, jos sitäkään.

Toisena asiana voisin mainita:

Vaniljakermajäätelö + rainbow-merkkinen omenakaneli-muromysli= jumalaton makunautinto. Kokeilkaa ihmiset. Nam.

Haluan kiikarit, joilla voin tiirailla molopää-kaahareiden rekisterikilpiä, urkkia osoitteet tietooni ja yön pimeinä tunteina "in the shadows" hiipailen puhkomaan renkaat kyseisistä menopeleistä. Pieni pintahionta hiekkapaperillakin kävi mielessä.
Te v*tun Runkqvistit ja Runkkebergit, jotka kaahailette Nummelan Prisman parkkipaikalla yötä myöten ja valvotatte mua ja mun poikaani, voisitte hypätä Hiidenveteen metallianturat nilkoissa, alkaa huumori loppumaan perkele.
Olis taas kirveelle töitä.


Viikon biisi on muuten Japanilaista punkkia, bändin nimeä koitan kaivaa muistini sopukoista vielä.....He laulavat suomeksi ja sanat menevät näin:
" Riha on murhaa, vitun murhaa-a-a-a-aaaaa,
älä syö eläimen rihaa! "

Jos joku muistaa bändin nimen, niin hihkaskaa, mä en nimittäin muista.

"Päivän raflaavin päiväkirja-otsikko"-palkinto menee Zuccalle.
Hän voitti muut kilpailijat rinnan mitalla otsikollaan " Microsoft voi imee mun MegaHardia". Onnea voittajalle!

Sitten asiaan:

Ellos postimyynti tuntuu olevan hanurista.
Tilasin kyseisestä kioskista vajaat pari viikkoa sitten sohvaani vihreän irtopäällisen sekä maailman loistavimmalle pienelle pojalleni kaksiosaisen vaateparren syksyn koleita ilmoja silmällä pitäen.

Noudan paketin postista, maksan postiennakolla 69 euroa. Kotona huomaan paketissa olevan vihreän sohvanpäällisen ja neljä kappaletta oransseja pöytätabletteja. Mikäli jälkitoimituksena ei tule kolmea rullaa roudarinteippiä, en ole ihan varma, miten nuo pöytätabletit pitävät poikani lämpimänä, kunhan syksy meidät yhyttää.

Ylipäätään noissa pöytätableteissa töksähtää pari asiaa:
-en ole tilannut niitä
-ne ovat kirkkaan oransseja
-jos ostan pöytätabletteja, niiden on paras olla ihan v*tun hienot, sillä mä en oransseista kangassuikaleista noin vain maksa 25 euroa.

Muistin Elloslaisten iloista työporukkaa katkeransuloisella sähköpostilla, siihen toivon saavani vastauksen mitä pikimmiten tai minun on käännyttävä "Asioita, joita vihaan"-yhteisön luotetun napalminkeittäjän, Kilpisen äpärän, puoleen tässä mieltäni askarruttavassa asiassa.

Toinen asiani ei vaivaa minua niin paljon, kuin tuo edellinen, mutta sanottakoon:

Pampers-vaippapaketti on ainoa pakkaus jopa vuosiin, joka aukeaa siitä kohtaa, missä lukee "avataan tästä". Tämän harvinaislaatuisen tilanteen inspiroimana aionkin huomenna ottaa rakkaan äitini digikameralla kuvan tuosta oikein avatusta pakkauksesta ja laitan kuvan piirongin päälle raameihin, tämä on näytettävä jälkipolvillekin.

Kolmas asia:

Poikani kastamaan tuleva pappi tänään sekoili kännykkänsä kanssa ja soitti minulle vahingossa etsien jotain Tuulaa. kerroin puhelusta äidilleni, joka siihen väliin kysäisi, että: "sanoitko sä sitten sille, että vittu täällä mitään Tuulaa oo?"
Hauska huomata, miten äitini luulee minun puhuttelevan pappeja sun muita piruntorjujia.

Siinä asiani tällä erää.
Yhtiömme kiittää ja hyvää yötä,
jeesus myötä,
kiitos tästä päivästä,
jahve.

Googleta "oma nimesi ei" esim "keijo ei" ja katso mitä et??? Kopioi 10 ensimmäistä kohtaa mitkä tulevat muodossa "nimesi ei" ja laita päiväkirjaasi.

1. Anne ei ollut vaihdossa minkään virallisen vaihtokanavan kautta, vaan sai hankittua vaihtopaikkansa laitoksen henkilökunnan avustuksella.

2. Kun kysyin, mitkä nämä mahdolliset virheet ovat, jotta voisin ne korjata, Anne ei suostunut niitä kertomaan.

3. Kahdeksan vuotta sitten Helsingin yliopistosta KTL:ään tullut Anne ei pidä itseään vielä koteloituneena.

4. http://www.herkku.net/tarinat/tekstit/tarina3133.html Voi jessus, minkä löysin....

5. Anne ei ollut tyytyväinen omaan ammuntaansa, mutta oli kuitenkin iloinen että voitti vastustajansa ja selvisi jatkoon.

6. Mutta Anne ei oikein saanut nukuttua ja käänsi kylkeä lähes jatkuvasti.

7. Mitä ei saa tehdä: Anne ei saa tulla kännissä keikalle koska se vain oksentaisi.

8. Anne ei varmaankaan olisi jäänyt tunteissaan noin yksin, jos olisi ollut paikalla muiden puolueensa taistelijoiden rinnalla.

9. Minä olen varma, että Anne ei ollut todellinen, vaan enkeli, jonka viesti oli, että maailmassa on vielä aitoa välittämistä ja lähimmäisenrakkautta.

Kymmenes puuttuu, en ehdi, kun vaunuissa näkyy liikehdintää.....

...kävinhän mä hammaslääkärissäkin. Tai siis suuhygienistillä. Se poisteli hammaskivet multa jollain ihme ultraäänellä ja sattu niin suattanasti, kun oli ikenet hieman tulehtuneet, että meenasin jo pelkkien alahampaiden hoitelun jälkeen sanoa, että eiköhän tää v*ttu ollu tässä.
Urheasti kestin, enkä edes tarraa saanut toimenpiteen jälkeen, vaikka olin niin reipas tyttö.

Ja sitten poljin sieltä älyttömässä ukkosmyrskyssä himaan vaatteet läpimärkinä.

Sen pituinen se.

Pappi tuli käymään tänään ja keskusteltiin tulevista ristiäisistä. Oli HIEMAN vaivautunut olo näin umpiateistina. Mä olen niin jumalattoman laiska, etten ole saanut aikaseksi erota kirkosta vaikka monta monituista vuotta on ollut tarkoitus.

Ennen luontevaa tapaamistamme menin kotiin hyvissä ajoin ja tungin kaiken piiloon, minkä pappishenkilö saattaa kokea rienaavaksi. Esim. Jehovantorjuntalappunen ovestani on tungettu väliaikaisesti piirongin laatikon uumeniin.

keskustelin siinä sitten papin kanssa keittiön pöydän ääressä ja mulle meenasi käydä just niinku pelkäsinkin, eli pokka ei meinannut pitää millään. Mä olen todella pahoillani, jos joku uskovainen nyt lukee tämän ja ottaa itseensä, mutta mä en yksinkertaisesti voi olla naama peruslukemilla, kun aikuinen ihminen selittää mulle kirkkain silmin, että "...sitten lapsesi ei ole enää ikinä yksin ja hänellä on aina joku jota kutsua isäksi ja kenen puoleen kääntyä, nimittäin taivaan isä". Tässä vaiheessa viimeistään olisivat lentäneet mehut tahi kahvit sieraimista, jos minä perkele olisin tajunnut tarjota papille edes jotain juotavaa.

Pappi katseli ympärilleen asunnossani ja kun hän käveli jo makuuhuoneen ovesta sisään, mä tajusin, että vittu mä unohdin poistaa makkarin seinältä Kalervo Palsan taulun. Se kuvaa miestä, joka on hirttäytynyt omaan miehiseen elimeensä....ja lopputapaaminen sujuikin sitten ihan niin vaivautuneesti, kuin arvaattekin.