IRC-Galleria

Täällä sitä nyt ollaan.. ensimmäisessä ihan omassa kodissa. Netin sain tänään ja täytyy myöntää että pikkuisen alkoi jo olla hinku päästä selailemaan kaikenmoisia gallerioita ja blogeja. Kai mä olen ihan pikkuisen sitten nettiriippuvainen. :o

Tämä asunto on oikein kiva. Tilaa on mulle yksin oikein sopivasti ja kun vaimoke löytyy niin kyllä tänne hoikka sellainen mahtuu. Muuten alkaa olla kaikki tavarat paikoillaan, mutta tilaamani verhot ja matto on vielä matkalla. Kuten muuten parille kaverille sanoin, oli harvinaisen homo olo selatessa etenkin verho-kataloogia. Miksi verhot on aina niin naisellisesti esitetty? Miksei ikinä esitetä kuvaa verhosta miehisessä ympäristössä? Kysyn vaan.

Havaintoja mitä olen tähän mennessä tehnyt yksin asumisesta:

- Itselle on tylsää kokata hienoa ja työlästä. Taidan ryhtyä hernekeittolinjalle.
- Vaikka kokkaaminen onkin kivaa, sitä seuraava tiskaus on ihan perseestä.
- Naapurit on outoja. Huomaan aina sivusilmällä silhuetteja ikkunoissa ja ovien raossa.
- Minä olen outo. Kyttään salaa naapureita aina ikkunoista ja oven raosta.
- Mulla on oma pieni sauna. Olen saunonut kahdesti. Siellä ei mahdu makaamaan jalat suorina.
- Roskat ja tiskit ei mystisesti katoa jos menen vain nukkumaan.
- Melkein kaikki ruokatarvikkeet myydään ihan liian isoissa pakkauksissa mun tarpeisiin.
- Tein tänään vakuutuksen. Elektroniikan vakuutusarvo on suurempi kuin mun henkivakuutus.
- Käännän jokapäivä mun sängyn paikkaa. En osaa päättää kummin päin.
- Mä haluan lisää vieraita. Minusta tulee tätä menoa ihan mökkihöperö.
- Mä haluan yhden tytön tänne. (tämä ei liity tohon tiskausongelmaan)

Huomenna maanantaina saan avaimet uuteen asuntoon tuosta Nurmijärvi-cityn keskustasta. Oikein siisti yksiö, josta löytyy lähes 40 neliötä, iso parveke ja oma sauna. Paperit kirjotettiin pari viikkoa sitten ja siitä asti olen malttamattomana odottanut huomista. Oon jo paketoinut suurimman osan tavaroistani laatikoihin, mutta huonekalut, telkkarit ja tämmöset odottaa vanhalla paikallaan. Saapa nähdä miten mulle käy jos meinaan soitella tuota uuden karheata Marshallin kitaravahvistinpinoa siellä vähänkin lujempaa.

Niin.. tämä on siis ensimmäinen oma asuntoni. Niinkuin isoveljenikin, olen viihtynyt aika pitkään kotona, jossa minua piti pääasiassa raha-asiat ja se fakta, että vanhempien talosta löytyi yksiön kokoinen siipi mulle. Siellä on saanut olla suht rauhassa. Olen nyt kuitenkin pitkään ettinyt asuntoa ja lopulta löytyi. Tuli usean vesiperän kautta huomattua että asunnonvälittäjät eivät halua nuoria, työttömiä miehiä asuntoihinsa.

Vaan on tämä helvetinmoinen homma muuttaa omilleen. Olen haalinut kasaan astiat, kattilat, vispilät ja patalaput, mutta lista tuntuu loputtomalta mitä kaikkea silti vielä tarvitsen. Jos jollain on ylimääräsiä saksia, seinäkelloa, isoja pyyhkeitä, imuria, mausteita, vedenkeitintä, digiboksia, suihkuverhoa, vessapaperia, keittiötuoleja, lampunvarjostimia, laastaria, työtuolia tai hammasharjaa niin tervetuloa tupaantuliaisiin. Tuo oli vasta listan alkua ja kahden kuukauden takuuvuokraan meni jo säästöt. Vuokrakin pitää maksaa heti kuun alussa. Vali vali. Lottovoitto ois ihan kiva.

Aikuisten oikeasti tupailemaan saa tulla ilman lahjuksiakin oikein mieluusti. Luulen että mulle tulee alkuun ihan tosi yksinäinen fiilis, jos/kun ketään ei käy ja nettikin on poikki parisen viikkoa. Jos sinulla on aikaa niin tervetuloa. :)