IRC-Galleria

"Pelkäsin joka hetki et mun sydän pettää.
Se hetkeks pienen elämäni särki,
valittavana oli kori kossuu tai järki.
Valkkasin järjen, varmaan monille tuttuu,
vaik tippa ei tapa niin ämpäriin voi hukkuu.
Lähtö voi ollakkii senttilitrassa tai sentissä,
mut ajatus kuolemasta pitikii mut hengissä.
Vaihdoin tapoi, jos oisin suoraan kulkenu,
oisin salee puolesvuodes ollu suljetul.
Nyt asettanu elämäni hopeiselle tarjottimelle ja sanon kohtalotovereille,
vaik nykyään sekoaminen on muotia,
älkää nojautuko luotiin,oon nähny pohjani.

kertosäe:
Entistä vahvempi, sinnikäs veri, virtaa mun suonis, en anna periks
Eikä pysty nää demonit mua selättää enkä aijo niitä peläten elää tääl

Siel huimaa, kaikki kaatuu ympäriltä
ja pääs pyörii edelleen vaik suljen mun silmät.
Siel mun sydän ammottaa tyhjyyttään
enkä käsitä sitä miten ne ei välitä yhtään
ja se pelotti eniten mut teki hyvää myöntää et olin ite mun pahin vihollinen. "