IRC-Galleria

TIEN :
Kirjoitin sulle uudestaan
Pitäisi muistaa uskaltaa
Pitäisi muistaa yrittää

Raha kai aina ratkaisee
Odotus viimein palkitsee
Lajinsa parhaat selviytyy
Kun maailma toisin järjestyy

Tie pelastaa
Tie pelastaa jos uskaltaa
Tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa

TEHDÄ:
Mä istumaan sua pyytäisin,
Jos vastaisit sä kukkasin.
Mä hymyilin, kun huomasin,
Sait jälleen iskun kasvoihin.
En tahtois olla tällainen,
Pitihän mun olla ykkönen.
Oon limainen ja suomuinen
Ja mun olo on

Väkivaltainen,
Mutta silti varmaan onnellinen.
Niin ihanasti itsetuhoinen
Ja suloinen.

SAAT:
Ikuisuus on helppo saada hetkeen mahtumaan
Ei keisari oo vielä kääntänyt peukaloaan
Pahinta on oottaa silmät kiinni osumaa
On länsirintamalla hiljaista

Tahtoisin näyttää sulle auringon
Kantaa sut pois taakse mustan verhon
Sun täytyy vaan irrottaa
Viedä sut pois tahtoisin

Teille kolmelle sankarille <3

"Ei mua luotu tänne että täyttäisin haavenne vaan elämään maassa tuntemattomassa ja taas saadaan huutaa aariaa ...."

"En kadu mitään en kasu enkä kumarra vaan tuominon mä puhallan henkeni uhallla..."

-Loma loma loma.... Ihanaa.... Saan masistella ihan yksin koko loman. KErkeen tekee kaikee mitä en koulun aikana kerkeisi....Enkä meinaa rypätä.... Pysynpä raittiina kerrankin....:)

"Maaliin on vieläkin matkaa
Ei lopu koskaan
Vielä on monta askelmaa
Ei lopu koskaan

Aivan niin kuin ennen
Aivan niin kuin aina "

"Rautakiskoilla ei koskaan voinut kääntyä
Eikä rautakuoressa voinut kasvattaa sydäntä
Kaunis puukko rinnassa haavoittaa ruostuneen lailla
Murheen valtakunnassa ei tarvi kenenkään olla se yksi ainoa

Faarao kaitsee hukkuvaa
Maataan eilen kauneinta
Faarao ei väisty paikaltaan
Hiekkaan palatsissaan uppoaa

KÄTKE RAIVOSI NAURUUN "

"Pelkäsin joka hetki et mun sydän pettää.
Se hetkeks pienen elämäni särki,
valittavana oli kori kossuu tai järki.
Valkkasin järjen, varmaan monille tuttuu,
vaik tippa ei tapa niin ämpäriin voi hukkuu.
Lähtö voi ollakkii senttilitrassa tai sentissä,
mut ajatus kuolemasta pitikii mut hengissä.
Vaihdoin tapoi, jos oisin suoraan kulkenu,
oisin salee puolesvuodes ollu suljetul.
Nyt asettanu elämäni hopeiselle tarjottimelle ja sanon kohtalotovereille,
vaik nykyään sekoaminen on muotia,
älkää nojautuko luotiin,oon nähny pohjani.

kertosäe:
Entistä vahvempi, sinnikäs veri, virtaa mun suonis, en anna periks
Eikä pysty nää demonit mua selättää enkä aijo niitä peläten elää tääl

Siel huimaa, kaikki kaatuu ympäriltä
ja pääs pyörii edelleen vaik suljen mun silmät.
Siel mun sydän ammottaa tyhjyyttään
enkä käsitä sitä miten ne ei välitä yhtään
ja se pelotti eniten mut teki hyvää myöntää et olin ite mun pahin vihollinen. "

Arvosteluu , huuteluu , vatsa huutteluu. Ei taaskaan osannu laitaa loppuu. Huono esimerkki koatautuu. Kun kriteerejä ei täytäkään tää äpärä. Sulta odotetaan liikaa , mielen terveys painaa liikaa. Haluu et tuottaa tuskaa kennellekkään. Äänestä kuulee oman tuskan ja naamalta voi lukea edelispäivän. Vain viettomuus täällä palkitaan. Kuoreni alta ei löydy mitään värikäämpää. En osaa väritää. Liian moni lähtee täältä liian nuorena. Antakaa kun funtsin mikä täs on vialla kun alla tän taivaan ei saa enään rauhassa taivaltaa....

"Mies tahtoo rintoi ja persettä,
yhtä onnellista ongelmaperhettä.
Nyt on myöhä, nyt vaan kaduttaa,
ei saa lyödä ei saa satuttaa."

"Mul' ei oo maata millä maata,
ei mille laulaa, minka rauhan vuoksi raataa,
etsin äärimmäistä reunaa ja puhetta kaiken keskellä.
Mul' ei oo maata ei kivijalkaa,
minkä markan vuoksi raataa,
yritän ymmärtää jo liikaa
ja lopulta kerran hölmistyn

Mä uppoon usvaa, hiivin mä mustaa,
Lapuan vastatuuli kollektiiville tuskaa.
Puhallan puskaan, ristilippu ruskaa
ei maata millä maata,
eikä maata mille rustaa.
Ei kellää suojaa, hautamme suolaa,
potkin portahiksi laumamme suomaa.
Laseis kuolaa, aseissa kuonaa
tiesin sulkakynässäni paljasjalka luomaa.
ruuti ruumaa, ei masiinaa mitä puunaa
ei kuuna päivänä pärjää minkä tänne kruunaa.
NATO-huumaa, polttouunin kuumaa
saksalaisii Lapissa ja isänlääni muumaa
Tulevaa lamaa, Siperian hamaa,
siniverisii sotilaita vannomassa valaa,
As As avaa, aatelisel avaa,
sä sankari maistaa nytte ugrilaista sanaa

Mul' ei oo maata millä maata,
ei mille laulaa, minka rauhan vuoksi raataa,
etsin äärimmäistä reunaa ja puhetta kaiken keskellä.
Mul' ei oo maata ei kivijalkaa,
minkä markan vuoksi raataa,
yritän ymmärtää jo liikaa
ja lopulta kerran hölmistyn

Oi! Oi! Suurimmat suomalaiset!
Mä nostan kahden silmän nähtäville vanhoi
patriootin rankoja, pääkalloja, piikkilankoja,
näitä hylättyjä rantoja, hei!
Vaaranmaassa Marski anto revolverin Dalai Lamalle,
Runeberg sai tortun naulanpäähän
ja pulu paskaa olkapäille,
mut mellerille pystytettiin liikennevalot junatielle"

"Kirjaimia toinen toisensa perään ja tästä pitäis otaa jotain selvää. Ei ritäkään et osaa hengitää , vaan täytyy antaa itestään kaikki ennen kun voi rauhassa lähtee käveleen..."

"En mietin huvituksii , kuvituksii vaan ankeita ajatuksii..."

"Ja nämäkin murhaajan kädet etsivät päätä jota silitää ja tuntea maailman paino..."

"Lupa etten pääse taivaaseen vaan sinne minne ansitsen ... "

"Se oli piennen pienni nyytti , aivan piennen ihmisen alku , suuren pahan alku. Vuosien päästä se terrosisoi kaikeea mitä näki. Ei hän tarviinnut ketään ei mitään. Hännellä oli kaikki mitä haluta, mitä tarvita. Rakkudesta hän ei tiedä mitään. Hän on kokeknut itse, oppinut itse, tullut toimeen itse, yksinään. Hän tulee katoamaan yksinään, eikä kukaan jää häntä kaipaamaan."

"En haluu tietää sun ongelmista, mun elämä on niin helvetin onnellista. "

Tänään tapahtui seh, se mitä en odotanut.
Se minkä tein ennen kun mietin.
Toivo ettei se ollut virhe,
toivon etten ole liian suora.
Minulla oli kylmä mutta et lämmitänyt,
kuitenkin sinun läsnä olo lämmitti.

"Vastaan tuli muuri jota,
hakkas pieni mies.
Vaikkka muuri oli suuri ne kysy pikku miheltä:
Onks tää sun muuris.
Mies puhisi ja oli ihan kun ei kuulis.
Ne ottii sitä kädestä ja sano:
Tule kieretään se yhdessä."

turha teille on mitää selittää,
te ette ymmärrä mitää,
te ette ees kuuntele mitä mul on asiaa,
ootteko te ees oikeita kavereita ?

"Minä olin hölmö , otin turpiin ja selkään. Kevät tosiaan ihmistä peklkäään. Vaikka tarjosit vain salmiakkia , minä olin hölmö panin peliin koko elämän."

"MÄ käsitän käsittämättömän ja ihmiset kelaa et oon hullu."

"Monta kaverii , monta ystävää , liian vähän näitä henkilöitä , joilta voi yöllä pyytää jeesii , ja lähteen mun beesiin. Kun sydämmellä liikaa skeidaa , voin antaa taakkaa ja elämän jatkaminen on aina helpompaa. Ah ah jeah hyväkskäyttäjä äijä jonka kans viimeks tyrin , yritys syksllä oli vika ja viikonloppuna autan taas mun ystävää. Pahan paikan tullen se mua tukee tuun tästäkin siellä kuuleen."

"Rapakosta allikoon ,
menty ja tulaan aina menemään.
Kuinka paljon teot voivat antaa ,
ja haaveet kantaa."


"Pieni tyttö koulun penkillä ,
ei jaksa ymmärtää ,
mitä outo nainen yritää selittää.
Tytönparas aika ohi on ollu jo vuosii.
Jäljellä enään vain kuori ,
jota aika yritti nuolla.
Tyttö ei osaa rakastaa ,
rakkainpamsa joutui menettään.
Nyt tyttö öisin pörii tunteidensa tuskassa."

-Melkein itekokenu sen sama paha , joka pysyy aina sydämen paikal.
-Sä oot opettaja , sulle on annettu valtaa , mutta et pääse mun pään sisään, heitään arpaa.
-Oot tärkee maailmalle , tahdon subn jäävän , maalle tälle.