IRC-Galleria

Tuli taas todistettua etten oo mikää tietokone-yhteensopiva...Onnistuin vähä liikaa säheltämään luullen että tajuan mitä teen...:/ nojoo, saan pian apua, ehkä se siitä. Iloisia uutisia: sain 1. bilsan kirjan luettua, enää ei oo periaattees ku kolme...ja saman verran viikkoja jäljellä, No Panic...:) jos viikolla vaikka vähä tsemppais niin sais jotain aikaseksiki...ehkä...
Tajusin eilen kuinka tärkeitä ystävät on ja miten tylsää elämä olis ilman niitä. <3 poikaystäv(i)ä tulee (ja menee, jos huonosti käy), mut ystävät säilyy, ainaki se on tarkotus...Pelottavaa ajatella tulevia opiskeluaikoja, kaikki lähtee eri suuntiin ja tulee uusia kavereita, niistä ei kuitenkaan voi ikinä tulla yhtä läheisiä kuin lapsuuden-/nuoruudenystävistä...en ainakaan usko. Mutta pitää luottaa siihen että kännyköitä ja junia on vielä opiskelujen loppuaikana olemassa, että yhteydenpito onnistuu! xD

Noniin. Annan sinulle kysymyksiä ja sinä käyt osoitteessa http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/ kyselemässä kysymykset oraakkelilta ja kirjoitat oraakkelin vastaukset tänne. HUOM! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sana järjestystä, mutta kysymyksessä pitää olla sama juoni. Nyt kirjoittamaan.

1. Mikä minun nimeni on?
- Raili

2. Missä asun?
- Navetassa, vaikka toki ymmärrät etten voi koko totuutta sinulle kertoa. (Ok...)


3. Mikä olen?
- Olet Britney Spears -klooni. (Epäilen suunnattomasti)


4. Millainen olen?
- Tää keskustelu menee värään suuntaan, en pidä siitä. (Ei sitte)


5. Kuka olen?
- Olet se joka haluat olla. (Ehkäpä...)

6. Mikä on ollut kaikikein tärkeintä elämässäni?
- Pessimismi. (Ehkä ei kuiteskaa...)

7. Mikä on ollut kaikkein turhinta elämässäni?
- Pessimismi. (Mahdollisesti)

8. Mikä on mielestäni arvokkain asia maailmassa?
- Rakkaus on arvokkainta mitä on. Ja läheisyys. (Niin on<3)


9. Miltä näytän?
- Mehukkaalta. (Aijaa:)

10. Miltä tunnun?
- Vanhalta viinalta. (Voiko seki tuntua joltain?!?)

11. Miltä maistun?
- Kakalta, kunnes maailma on aivan toisenlainen. (Jokseenkin kummallista...)


12. Miltä tuoksun?
- Raikkaalta. (Outoa ottaen huomioon että maistun kakalta...)

13. Missä minun kuuluisi olla?
- Kaupassa, vaikka mieleni tekisi sanoa paljon pahemmin.

14. Mikä minun kuuluisi olla?
- Koti.

15. Mistä minut löytää?
- Jostain missä sinä et ole. (Vaikiaa...)

16. Miten minut tavoittaa?
- En ylläpidä mitään osoiterekisteriä.


17. Ikäni?
- 16 vuotta. (Se oli viime vuonna...)


18. Sukupuoleni?
- Kysy jotain minkä joku ymmärtääkin.


19. Montako henkilöä minun pitäisi haastaa tähän?
- Niin montaa kuin kuin epäilet potenssiin neljä. (En jaksa laskia...)

Taas laiskottaa niin pirusti...pitäis vaan ottaa se kirja käteen ja ruveta lukemaan...nyt sentään sain paremman patjan vuodesohvaan, ei oo ainakaa niska jumis...:) Tein täs vähä yli viikko sitte todella mullistavan huomion eräästä asiasta...en kyl oo sitä tänne kertomas, jotaki rajaa...:D tuosta huomiosta johdetun sivuseikan ansiosta alan varmaankin vierailemaan mökillä ahkerammin, ainaki enemmän ku kerran kesäs...
Pienenä sinne oli aina pakko mennä, silloin oli niin vaikee ymmärtää miksei saanu jäädä yksin kotiin. Varsinaisessa murkkuiässä oli ihme, jos viihdyin mökillä tunnin, ahdistus iski heti ku näki koko paikan.
Toki kaverien seura auttoi, mutta ei niitäkää aina saanut mukaan...
Ehkä nyt pystyy luomaan uusia muistoja koko paikasta ja nauttimaan hetken hiljaisuudesta...ja vaikka kalastuksestakin...:)

Rupiaa täs pikkuhilijaa silimäluomet lepsumahan kiinni...Oliskohan se unen puute tai sitte liikaa sitä unta...?!? Ei voi tietää... Mielestäni ainaki nukuun tarpeheksi viimme yönä, tai varmahan liika palioki...Tairan itte kallistua siihen liian unen kannalle, ei muuten tälläästä selitystä tulisi varmahan kirijootettua. Huomenna orotettavis ankaraa lukemista, kaupas käynti ja teeveen vahtaamista, epäälen että kiirus taitaa iskiä...:) Hartiakki on aiva jumis, kiitos erittään mukavan vuoressohovan...Täs alakaa pikku hilijaa epäälemähän omaa mielentervehyttänsä, kirijootampa johonki nettihin eteläpohojammaanmurtehella siitä kuinka väsy voi olla...:D
No ehkä kaikki jokka on vähänki enemmän tutustunu allekirijoottaneesehen, niin tietää ettei kannata olla huolissansa, kaarun aina pää tyynylle...:)

Tein erittäin hyvän huomion n. vuorokausi sitten: ensimmäisiin yo-kirjoituksiin aikaa 51 päivää ja lukematta vielä 6 ja puoli kirjaa...Mutta ei mitään paniikkia, on sitä ennenkin viimeisenä iltana yks kirja luettu. Toki siitä asian kunnolla omaksumisesta ei sitte puhuta mitää.
Mistä se johtuu, että aina kun pitäis tehdä jotain tärkeää/ikävystyttävää/muuten vain epämiellyttävää, sitä vaan siirtää ja siirtää päivä kerrallaan eteenpäin kunnes huomaa että taitaa olla vähän liian myöhäistä sitä enää tehdä? Tälläkin hetkellä voisin lukea maantietoa/biologiaa ja siten edesauttaa tavoitteellisen L-arvosanan saavuttamista, mutta jaa-a, taidan mennä syömään...
Tsemppiä kohtalotovereilleni!!! Öisin on onneksi käytettävissä sähkökäyttöiset lukuvalot...