IRC-Galleria

Tuo vuoden ahdistuttavin aika on kohta käsillä ja ei edes tunnu että se on jo vähän reilun viikonpäästä. Joulukun pitäisi olla sitä aikaa kun on jonkun ihmisen kanssa josta välittää ja jota rakastaa sekä perheen.
Tuo viimeinen on ehkä ainut joka toteutuu niin että äiti "vaatii/odottaa" kallista lahjaa ja katoaa taas elämästäni kunnes taas ilmestyy pummimaan synttärilahjaansa.
Noh en avaudu enempää nyt noista asioista mutta jo nyt stressaa mieltä.

Pitäisi vaan jostain saada taas energiaa jaksaa ja koettaa saada halua elämään, moni asia kun on niin pienestä kiinni. En vaan tiedä mistä ammentaisin itseeni sitä. Välillä tuntuu että muut ihmiset imevät kaiken irti musta ja mun pitää aina selvitä ilman muita.
Ehkä lumi ja ystävät ( onko niitä? ) ilmaantuvat jostain nurkantakaa ja piristävät elämääni antavat taas uutta puhtia. Siihen asti moi...