IRC-Galleria

on maailman ikävin asia. Ahdistaa, pelottaa, tärisyttää, hikoiluttaa. Kolmeen asti yökerhossa, aamulla töihin. Ihanaa. Ja se krapula isti nyt. TAHTOO KOTIIN. Lähden kotiin. MUTTA OLI HEMMETIN HIENOT FESTIVAALIT, vaikka olenkin ihan POIKKI.

Mä oon toimistotäti. Siistii. Mulla on unelmien kesä. Istun ihanat aurinkoiset päivät maanantaista perjantaihin tietokoneen ääressä pääsääntöisesti kahdeksasta varttia yli neljään. Millan inspiroimana päätin uhrata muutaman minuutin kallis arvoisesta työajastani tähän ihqkaltsun päiväkirjaan, koska tahdon julistaa koko maailmalla kuinka ihana kesä minulla onkaan!

Mä oon siis nyt ollut töissä kaks viikkoa, sitä ennen vietin kaks viikkoa lomaa, jota ennen raadoin taimitarhalla. Teen silloin tällöin tarjoilu/baarikeikkoja ja kerään tippejä. Päätin etten tänä kesänä kärsi köyhyyttä. Tein siis viisaan sijoituksen ja hankin luottokortin. Se on toiminut erinomaisesti. Työhön palatakseni, oon siis jonkin sortin toimittaja, Porin kaupungin vapaa-aika viraston palkkaama Nuori Pori 2007 -projektin toinen tekijä. Olen myös kesäkolumnistina Satakunnankansassa.

Kesän pääasia ei kuitenkaan ole työt, vaan festarit ja juhliminen. Uiminen on myös kivaa, vaikka en osaa uida, mutta ei se haittaa ketään, mua ainakaan. Yyteristä on muodostumassa mun uusi suosikkimesta. En oo ennen ajatellut, että voisin ihastua mereen, mutta kyllä vaan. Aallot on parasta.

Festarikesäni alkoi mukavasti Harjavalla Metalliauringolla. Seuraavalla viikolla oli Raumalla Klustermukset, välissä vähän töitä ja Juhannusjuhlat vietin perinteisesti Korialla. Kujakollissa tuli tietysti vierailtua. Karaoke jäi vähän köyhäksi. Terhi ja Suski vetivät Pelleä yhden biisin. Metalliaurinko meni muistaakseni suuremmitta kommelluksitta, Pikku-Terhi toimi kärsivällisesti kuskina ja aurinko paahtoi. Klustermuksilla kommelluksilta ei sitten vältytty, Kiitos Makke-pullon. Se pelasti, kuten aina. Reppu jäi narikkaan ja muisti meni. No ei siellä repussa ollut, kuin kotiavaimet ja kyseinen baari aukesi seuraavan kerran tiistaina. Pääasia oli kuitenkin herkuttelu, grillailu ja No Shame.

Varsinainen festivaaliputki alkaa ensi viikonlopulla. Thrashwaxeilla testataan vähän festarikuntoa ja opetellaan tekemään ruokaa toivonmukaan. Muutama kiva bändi olisi tarkoitus nähdä, ehkä kerron myöhemmin, jos jään tähän koukkuun. Seuraava etappi on Joensuun Ilosaarirock, siellä tarkoitus on hankkia ainakin rusketus läheisestä järvestä ja missata kaikki bändit. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Puntala-rockiin, jossa ollaan todennäköisesti hyvin humalassa ja syödään herkullista aamupalaa.

Ankkarockiin ajattelin uskaltautua ensimmäistä kertaa elämässäni ihan vaan Millencolinia katsomaan. Jossain välissä soittelee myös casualties jossain, jonne olen ilmeisesti menossa!? Työt, kun loppuu, Lontoo kutsuu. Astoriaan katsomaan City Invasioniin kaikkea huippua, camdeniin sukkataivaaseen, wether spooniin suklaakakulle ja Readingiin aiheuttamaan pahennusta sekä tervehtimään tuttuja. Tämän jälkeen elämäni on yhtä suurta mysteeriä.

Taidan palata tältä erää työntekoon, jos se taas paremmin maistuisi vielä viimeisen reilun vartin. Kiitos, kun mun kesäni kiinnostaa teitä.