IRC-Galleria

Joskus elämässä voi kaikki tuntua hankalalta. Pieni ei aina ole iloinen. Silloin tulee mieleen kummallisia ajatuksia: jospa kukaan ei rakasta minua enää!
Pieni mökötti ja synkisteli. Mietti, josko tosiaankin on niin, että Suuri ei enää välitä. Pieni oli niin kiukkuinen, että hän viskoi tavaroita ympäriinsä.
Sitten hän istahti lattialle ämpäri päässään.

"Kulta pieni", sanoi Suuri. " Mistä moinen kiukkukuuri?"
"No kun minä olen möhnää", sanoi Pieni. "Möhnää ja pöhnää ja myrkkysientä, eikä kukaan rakasta Pientä."

Suuri kaappasi Pienen syliinsä ja halasi oikein kunnolla.
"Kulta pieni", sanoi Suuri, "aina päästä häntään asti rakastan sua valtavasti."
Vaikka Suuri kuinka yritti sanoa Pienelle, kuinka tärkeä hän oli, ei Pieni tuntunut uskovan asiaa. Huoli vain kasvoi. Entä jos rakkaus menee rikki! Voiko sen korjata?
Kysymys oli Suurelle vaikea.
"Voihan nenä, nyt tuli tenä", sanoi Suuri. "Sitä kun minä en tiedä, mutta ei rakkautta ainakaan roskiin viedä".

Illalla kun oli aika käydä nukkumaan, Pieni mietti vieläkin mitä rakkaudelle tapahtuu. Mitä sille tapahtuu silloin kun ei ollakaan vierekkäin:
"Voitko mua vielä rakastaa vai jääkö rakkaus tänne näin?"
Yhdessä Suuri ja Pieni katsoivat tummuvaan yöhön.
Suuri painoi Pientä rintaansa vasten.
" Kulta pieni, katsohan kauas kuinka tähdet loistelee tuolla. Ne loistavat, loistavat aina vaan, eivät kuole, ei kuole rakkauskaan".