Kädet ristittiin ja luulin että sain sen
Mitä ikinä mä olen halunnutkaan
Mutta enhän loppujen lopuks sitä saanutkaan
Enkä tuu koskaan varmaan saamaan
Kaikki toiveet lopulta aina vaan paiskautuu mun naamaan
Rakkaudesta vihaan on vain niin pieni matka
Miks jatkaa jos taakka on taaskin niin raskas
Se mielen vetää paskaks ja aukaisee haavat
Ihmiset toisiltaan enemmän ottavat kun saavat